Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotimaan matkailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotimaan matkailu. Näytä kaikki tekstit
1) Mikä on Retkipaikka.fi?
Retkipaikka on yhteisö ja Suomen suosituin luontomatkailu- ja outdoorsivusto, mutta myös paljon muuta. Kaiken keskipiste on ryhmäblogi, jossa kirjoittajat kertovat tarinoita retkistä ja paikoista, joissa ovat käyneet. Blogin ympärille on kasvanut aktiivinen verkkoyhteisö, ja Retkipaikka on myös kirja, mobiilisovellus sekä pian myös tv-ohjelma. Lisäksi tuotamme myös Retkipaikka-nimistä palstaa Suomen Ladun Latu & Polku -lehteen.
2) Miten retkeilijä hyötyy palvelustanne?
Lukiessa on riski innostua niin paljon, että lähtee itsekin retkelle. Ja tulevien retkien suunnitteluun Retkipaikka on erinomainen väline. Pyrimme välittämään juttujemme kautta kokemuksia, kertomaan nimenomaan sen, millaista paikassa on käydä. Sen lisäksi Retkipaikan kautta löytää samanhenkisiä ihmisiä, voi jakaa omia kokemuksiaan ja välillä annamme myös vinkkejä varusteisiin liittyen. Mutta tärkein on tuo paikkojen löytäminen. Toivomme, että mahdollisimman moni löytäisi kauttamme uusia kiinnostavia paikkoja retkiensä kohteiksi ja ehkä näkisi myös tutun ympäristön uudella tavalla.
3) Miten matkailuyritys voi hyötyä palvelustanne?
Tuomme paikkoja ja palveluita ihmisten tietoisuuteen ja saamme heidät janoamaan kokemuksia. Lisäksi sisältömme avulla asiakkaan omista kanavista sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeistä on mahdollista saada paljon enemmän irti. Retkipaikan jutut saavat ihmiset liikkeelle. Blogaajien kokemuksista lukeminen innostaa: ”minä haluan kokea tuon saman!” Kauttamme voi löytyä paikkatietoa tai tarinoita, jotka on ovat mielenkiintoisia kertoa matkailuyrityksen asiakkaille. Tärkein on tietysti alueen ja paikkojen kuitenkin esilletuominen ja vetovoiman lisääminen.
4) Miten markkinoitte palveluanne?
Julkaisemalla hyvää sisältöä aktiivisesti ja säännöllisesti, ylläpitämällä some-yhteisöä sekä olemalla esillä kaikissa kanavissa joissa se on mielekästä. Korkealaatuinen sisältö on parasta markkinointia ja palvelun käyttäjät parhaita mainostajia. Sisältömme jakaminen on tehty niin helpoksi kuin mahdollista ja toisaalta samaan aikaan teemme pitkäjänteistesti töitä sen eteen, että juttumme löytyvät hakukoneista ensimmäiseltä sivulta ja mahdollisimman korkealta.
Lisäksi pyrimme esiintymään mediassa aina kuin mahdollista. Varsinaista maksettua mainontaa olemme tehneet hyvin vähän, vaan keskittäneet sen panostuksen kumppaneiden kanssa tuotetun sisällön esilletuomiseen.
5) Mikä on tällä hetkellä tehokkainta markkinointianne, miksi?
Laadukas sisältö, hakukoneet ja sosiaalinen media yhdessä. Uudet jutut saadaan leviämään omien ja kumppaniemme some-kanaviemme kautta ja vanhat tuovat jatkuvasti sekä hakukoneiden kautta tulevaa pitkän hännän liikennettä että myös siitä syntyvien uusien some-jakojen kautta.
6) Miten kehitätte markkinointianne?
Toinen on, että teemme pyrimme tekemään käyttäjistä tilaajia mobiilisovelluksemme myötä, jolloin meillä on jatkuva, yksilöllinen kanava dialogiin asiakkaiden kanssa. Toinen on ansaitun median laajempi hyödyntäminen.
7) Miten markkinointinne on onnistunut eli kuinka paljon teillä on kävijöitä verkkosivuillanne, ystäviä sosiaalisessa mediassa jne.?
Kesällä 2015 Retkipaikassa vieraili jo yli 80 000 eri kuukausikävijää ja vuositasolla juttuja luetaan n. 1,5 miljoonaa kertaa. Facebookissa meillä on tykkääjiä hieman yli 120000 ja ryhmässä noin 10000 jäsentä. Instagramissa huidellaan 1100 seuraajassa ja Twitterissä 1600 on ohitettu.
8) Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?
Haluamme jatkossa edistää luontomatkailun ja ylipäänsä kaiken matkailun kehittämistä Suomessa. Tavoitteenamme on tarjota pidempi osa arvoketjua, eli luoda vetovoimaisen median kylkeen palveluiden kauppapaikka. Tulemme laajentamaan sisarpalveluiden kautta Retkipaikkaa uusiin kieliversioihin sekä tuomaan samalla konseptilla toimivan kaiken muun Suomessa tapahtuvan matkailun kattavaan palveluun. Sen rinnalla kehitämme sisällön vetovoimaa hyödyntävää palvelua, jonka kautta eri matkailupalveluiden löytäminen ja ostaminen käy helposti. Eli turistin ei tarvitse välttämättä tietää ennakkoon, mitä hän haluaa tehdä ja mistä sen voi ostaa. Ja uskomme siihen, että mitä kattavammin tarjonta saadaan yhteen osoitteeseen, niin sitä suurempi vetovoima sille syntyy.
Vaikka konsultteja kutsutaan pisnesmaailman bassonsoittajiksi, tuntuu konsultin ammatti vetävän monia puoleensa.
Törmään jatkuvasti työssäsi harrastelijakonsultteihin. Harrastelijakonsultit ovat niitä, jotka työskentelevät jossain muualla, usein erilaisissa oppilaitoksissa tai kehitysyhtiöissä ja tekevät sivutoimisesti silloin tällöin konsultointikeikkoja.
Kärkkäimmät voisivat väittää, että tämä postaus johtuu siitä, että minua ottaa päähän se, että harrastelijakonsultit vievät ammattilaisilta töitä polkemalla hintatasoa. Siinä he ovat täysin oikeassa. Asiassa on tosin muutama muukin puoli.
Asiakkaat:
Halvalla saa harvoin hyvää. Tämän olen joutunut useaan kertaan toteamaan, kun menen asiakkaan luokse siivoamaan harrastelijan jälkeensä jättämiä jälkiä. Aina ei ole kyse edes siitä, että harrastelija ei olisi osannut vaan siitä, että hän ei ole viitsinyt. Kun palkka juoksee kuitenkin omalta työnantajalta, ei työn laadulla ole niin väliä. Lisäksi onhan työn ammattilaisen käyttämisessä myös ideologinen puoli: haluaako tukea oikeaa yrittäjyyttä vai jonkun harrastetta?
Esimiehet:
On naivia ajatella, että sivutoimilupaa hakevat työntekijäsi oikeasti tekevät sivutyönsä iltaisin ja viikonloppuisin. He tulevat tekemään sen päivisin työajallaan käyttäen siihen organisaatiosi maksamia työvälineitä. Sivutoimeen käytetty työaika tulee olemaan pois alaisesi oikeasta työstä. Piste.
Harrastelijakonsultit:
Entäs jos ryhtyisit ihan oikeaksi konsultiksi tai yrittäjäksi? Kokemuksesta tiedän, että kahden maailman välissä puljaaminen on raskasta ja vie motivaatiota kummastakin työstä. Jos haluat oikeasti kehittyä konsultin jalossa ammatissa ja kasvattaaa liiketoimintaasi on napanuoran katkaisu työnantajaasi ainoa oikea ratkaisu.
--------------------------------------------------------------------
Ensi kerralla jatkuu taas supersuosittu "Tee edes nämä 10 juttua" sarjani. Sitä odotellessa, tutustu sarjan aikaisempiin osiin.
Törmään jatkuvasti työssäsi harrastelijakonsultteihin. Harrastelijakonsultit ovat niitä, jotka työskentelevät jossain muualla, usein erilaisissa oppilaitoksissa tai kehitysyhtiöissä ja tekevät sivutoimisesti silloin tällöin konsultointikeikkoja.
Kärkkäimmät voisivat väittää, että tämä postaus johtuu siitä, että minua ottaa päähän se, että harrastelijakonsultit vievät ammattilaisilta töitä polkemalla hintatasoa. Siinä he ovat täysin oikeassa. Asiassa on tosin muutama muukin puoli.
Asiakkaat:
Halvalla saa harvoin hyvää. Tämän olen joutunut useaan kertaan toteamaan, kun menen asiakkaan luokse siivoamaan harrastelijan jälkeensä jättämiä jälkiä. Aina ei ole kyse edes siitä, että harrastelija ei olisi osannut vaan siitä, että hän ei ole viitsinyt. Kun palkka juoksee kuitenkin omalta työnantajalta, ei työn laadulla ole niin väliä. Lisäksi onhan työn ammattilaisen käyttämisessä myös ideologinen puoli: haluaako tukea oikeaa yrittäjyyttä vai jonkun harrastetta?
Esimiehet:
On naivia ajatella, että sivutoimilupaa hakevat työntekijäsi oikeasti tekevät sivutyönsä iltaisin ja viikonloppuisin. He tulevat tekemään sen päivisin työajallaan käyttäen siihen organisaatiosi maksamia työvälineitä. Sivutoimeen käytetty työaika tulee olemaan pois alaisesi oikeasta työstä. Piste.
Harrastelijakonsultit:
Entäs jos ryhtyisit ihan oikeaksi konsultiksi tai yrittäjäksi? Kokemuksesta tiedän, että kahden maailman välissä puljaaminen on raskasta ja vie motivaatiota kummastakin työstä. Jos haluat oikeasti kehittyä konsultin jalossa ammatissa ja kasvattaaa liiketoimintaasi on napanuoran katkaisu työnantajaasi ainoa oikea ratkaisu.
--------------------------------------------------------------------
Ensi kerralla jatkuu taas supersuosittu "Tee edes nämä 10 juttua" sarjani. Sitä odotellessa, tutustu sarjan aikaisempiin osiin.
Kuten kaikki muutkin matkani, tämänkin vuotinen joulumatkani liittyi työhöni. Tällä kertaa olin benchmarkkaamassa matkailun kehittämistä juuri nyt matkailun kannalta kuumassa destinaatiossa eli Kamerunissa.
Tarkemman tarkastelun kohteeksi olin valinnut Nyasoson, sillä olin kuullut sen kukoistavan matkailupisineksen kehittämiseksi oli tehty lukuisia eri projekteja eri rahoittajien avustuksella.
Rahoitus: puistomaksu jokaiselta kävijältä (1,5 EUR), alueellinen kehittämismaksu 0,75 EUR (huom. ei ollut sidottu majoitukseen), majoitus 2,5 EUR, ruokailu 1,5 EUR (ennakkotilaus!) sekä viskipullo kylän päällikölle.
Matkaa ei tehty osana EAKR-projektia, eikä sen rahoittajana ei toiminut EU eikä ESR.
Saavutettavuus: kylään oli vain 200 km kansainväliseltä lentokentältä vastauusittua tietä pitkin. Täten matka sinne lentokentältä kesti vain kaksi päivää, vaati lukuisia Hiace-pakettiautoissa tehtyjä bussimatkoja sekä kaksi tuntia moottoripyöräkuljetusta.
Reitit: luontopolku Mount Kupeen huipulle. Vaatii oman viidakkoveitsen ja oppaan, joka ei eksynyt reitiltä kuin kahdesti ja saapui vain 2,5 tuntia myöhässä.
Nähtävyydet: apinoita (ei nähty, kaikki ammuttu), yksi maailman harvinaisimmista linnuista Mount Kupe Bush-shrike.
Projektihenkilöstö: kylään oli palkattu myös oma matkailukoordinaattori ja matkailujohtaja. He hoisivat työnsä hyvin, vaikka olivatkin juuri nyt kovan työpaineen alla, sillä olihan vuoden huippusesonki juuri käynnistymässä. Kiireestä huolimatta he ehtivät vastaanottaa jokaisen turistin henkilökohtaisesti. Matkailijamäärät alueella olivat kuitenkin rajussa nousussa. Tänä vuonna paikalle odotettiin jopa 150 turistia!
Matkan opetus
Ehkäpä parjaan välillä hieman turhaan Suomea tehottomasta matkailunkehittämisestä ja erilaisista projekteista.
Ainutlaatuinen tilaisuus ilkkumiseen tai ilmaiseen konsultaatioon
Huolimatta matkamessuja koskevasta kirjoittelustani yritykseni Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy osallistuu vuoden 2012 Matkamessuille.
Tarjolla mahdollisuus tutustua koko Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n tiimiin tai tilata heiltä puolen tunnin ilmaisen klinikka-ajan messujen aikana torstaina 19.11.2012.
Ajanvaraukset sähköpostilla suoraan Klinikan Johtajalle (kirsi.mikkola@liiketoiminta.info) tai messujen MeetingPlannerista, johon saat tunnukset messurekisteröitymisen yhteydessä. Ohjeet MeetingPlannerin käyttöön löydät kotisivuiltamme.
Jos ilmainen konsultointi ei tällä kertaa kiinnosta, tule nyt ainakin moikkaamaan. Klinikkamme löydät Business Travel Forumista osastosta 36 torstaina 19.1.2012.
Lisäksi voit tulla kuuntelemaan Tulevaisuuden matkailuteknologia -paneelia, johon osallistun kello klo 10-10:45
Maistiaisen matkailualueen terveystilanteen kartoitukseen tähtäävästä messutarjouksesta löydät sivuilta www.liiketoiminta.info/messutarjous
 |
| Lisää benchmarkkausmatkan tunnelmia Google Plussasta |
Tarkemman tarkastelun kohteeksi olin valinnut Nyasoson, sillä olin kuullut sen kukoistavan matkailupisineksen kehittämiseksi oli tehty lukuisia eri projekteja eri rahoittajien avustuksella.
Rahoitus: puistomaksu jokaiselta kävijältä (1,5 EUR), alueellinen kehittämismaksu 0,75 EUR (huom. ei ollut sidottu majoitukseen), majoitus 2,5 EUR, ruokailu 1,5 EUR (ennakkotilaus!) sekä viskipullo kylän päällikölle.
Matkaa ei tehty osana EAKR-projektia, eikä sen rahoittajana ei toiminut EU eikä ESR.
Saavutettavuus: kylään oli vain 200 km kansainväliseltä lentokentältä vastauusittua tietä pitkin. Täten matka sinne lentokentältä kesti vain kaksi päivää, vaati lukuisia Hiace-pakettiautoissa tehtyjä bussimatkoja sekä kaksi tuntia moottoripyöräkuljetusta.
Reitit: luontopolku Mount Kupeen huipulle. Vaatii oman viidakkoveitsen ja oppaan, joka ei eksynyt reitiltä kuin kahdesti ja saapui vain 2,5 tuntia myöhässä.
Nähtävyydet: apinoita (ei nähty, kaikki ammuttu), yksi maailman harvinaisimmista linnuista Mount Kupe Bush-shrike.
Projektihenkilöstö: kylään oli palkattu myös oma matkailukoordinaattori ja matkailujohtaja. He hoisivat työnsä hyvin, vaikka olivatkin juuri nyt kovan työpaineen alla, sillä olihan vuoden huippusesonki juuri käynnistymässä. Kiireestä huolimatta he ehtivät vastaanottaa jokaisen turistin henkilökohtaisesti. Matkailijamäärät alueella olivat kuitenkin rajussa nousussa. Tänä vuonna paikalle odotettiin jopa 150 turistia!
Matkan opetus
Ehkäpä parjaan välillä hieman turhaan Suomea tehottomasta matkailunkehittämisestä ja erilaisista projekteista.
Ainutlaatuinen tilaisuus ilkkumiseen tai ilmaiseen konsultaatioon
Huolimatta matkamessuja koskevasta kirjoittelustani yritykseni Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy osallistuu vuoden 2012 Matkamessuille.
Tarjolla mahdollisuus tutustua koko Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n tiimiin tai tilata heiltä puolen tunnin ilmaisen klinikka-ajan messujen aikana torstaina 19.11.2012.
Ajanvaraukset sähköpostilla suoraan Klinikan Johtajalle (kirsi.mikkola@liiketoiminta.info) tai messujen MeetingPlannerista, johon saat tunnukset messurekisteröitymisen yhteydessä. Ohjeet MeetingPlannerin käyttöön löydät kotisivuiltamme.
Jos ilmainen konsultointi ei tällä kertaa kiinnosta, tule nyt ainakin moikkaamaan. Klinikkamme löydät Business Travel Forumista osastosta 36 torstaina 19.1.2012.
Lisäksi voit tulla kuuntelemaan Tulevaisuuden matkailuteknologia -paneelia, johon osallistun kello klo 10-10:45
Maistiaisen matkailualueen terveystilanteen kartoitukseen tähtäävästä messutarjouksesta löydät sivuilta www.liiketoiminta.info/messutarjous
Juhlan kunniaksi käänteisessä järjestyksessä viisi tärkeintä artikkeliani + bonus
TOP 5 ARTIKKELIA MATKAILUN INTERNET-MARKKINOINNISTA
5) Näin hankit ilmaiset kotisivut
Tämän artikkelin suosio osoittaa, että suomalainen yrittäjä uskoo mantraan "miksi maksaa hyvin tehdystä työstä, kun voi itsekin tehdä huonosti".
Artikkeli on oiva esimerkki suosituista "Näin teet" artikkeleistani. Olen vähentänyt näiden julkaisua tässä blogissa ja siirtänyt konseptin yrityksemme blogiin. Näin olen voinut keskittynyt tässä blogissa entistä enemmän itseni kehumiseen.
Kannattaa siis tilata Sähköinen Liiketoiminta Suomen hyödylliset "Näin teet"-artikkelit suoraan sähköpostiin tai RSS-syötteenä.
4)Viisi ajatusta sosiaalisesta mediasta
Tästä artikkelista pidän, koska tiedän, että se napsahti suoraan leukaan niitä, joita siinä arvostelen.
Mietin muuten muutama vuosi sitten, lähdenkö brändäämään yritystäni enemmän sosiaalisen median osaajaksi. Onneksi en lähtenyt. Viime vuonna jokaisen huulilla ollutta SoMe-sanaakaan ei kehtaa enää oikein muut, kuin toinen toisilleen palveluitaan markkinoivat SoMe-gurut ja muutamat alueelliset sanomalehdet, ääneen edes sanoa.
3) Alueorganisaatiot ovat turhia
Ilolla olen saanut huomata viime aikoina, että vielä muutama vuosi sitten todella radikaaleilta tuntuneet ajatukseni alueellisesta matkailumarkkinoinnista ovat alkaneet tuntua tänä päivänä monesta muustakin järkeviltä.
Tähän ajattelumalliin kuuluu kaksi teesiä:
2) Matkailuyritykset hävetkää, kunnioittakaa työntekijöitänne
Tämä kirjoitus on poiki runsaasti keskustelua niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Vielä monta kuukautta sen kirjoittamisen jälkeen minulle on tultu kertomaan miten tärkeän asian otin puheeksi tässä artikkelissa. Se lämmittää.
Tämä on ainoa postaus, jonka julkaisu jännitti minua. Läksinhän kirjoittelemaan aiheesta minkä todellinen asiantuntija en todellakaan ole ja tämän lisäksi arvostelin siinä karkeasti osaa omasta asiakaskunnastani.
Ja suosikkiartikkelini on:
1) Matkamessut, vuoden turhin matkailutapahtuma?
Toimittajaystäväni kertoi, että jokaisella toimittajalla on yksi artikkeli, josta heidät muistetaan. Tämä pitänee paikkaansa myös bloggaajilla, sillä tämä on artikkeli, jonka useimmat tästä blogista muistavat.
Se on kenties myös väärinymmärretyin artikkelini, sillä tosiasiallisesti en morkkaa siinä matkamessuja vaan messuille osallistuvien matkailuyrityksien ja matkailualueiden toimintaa niillä.
Kaiken lisäksi artikkeli on pysynyt ajankohtaisena vuosi vuoden jälkeen. Tämän vuoksi vaihdankin aina vuosittain artikkelin vuosiluvun, jotta kasvatan sivun jo ennestään hyvää hakukoneliikennettä.
Inhokkiartikkeli
Mikä on RSS-syöte?
Juttu on tämän blogin luetuin artikkeli. Se on harmi, sillä minusta se on myös yksi huonoimpia. Se on sekava enkä edes onnistu selkeästi vastaamaan sen otsikossa esitettyyn kysymykseen .
Monet minut tuntevat tietävät, että teen usein töitä myöhään yöllä. Silloin keskityn ennen kaikkea luovuutta kaipaaviin töihin, kuten kirjoittamiseen ja ideointiin. Artikkelia tehdessä taisi tosin käydä niin, että olin vastoin tapojani noudattanut hieman liian innokkaasti omaa ohjettani tekstin tuottamiseen.
Lopuksi
Jos olet nauttinut tämän blogin lukemisesta vuosien varrella, anna minulle lahja ja jaa se myös ystävillesi käyttämällä ylläolevaa "JAA" palkkia tai ”TYKKÄÄ” siitä.
 |
| Kuva Janne Ruuttunen |
TOP 5 ARTIKKELIA MATKAILUN INTERNET-MARKKINOINNISTA
5) Näin hankit ilmaiset kotisivut
Tämän artikkelin suosio osoittaa, että suomalainen yrittäjä uskoo mantraan "miksi maksaa hyvin tehdystä työstä, kun voi itsekin tehdä huonosti".
Artikkeli on oiva esimerkki suosituista "Näin teet" artikkeleistani. Olen vähentänyt näiden julkaisua tässä blogissa ja siirtänyt konseptin yrityksemme blogiin. Näin olen voinut keskittynyt tässä blogissa entistä enemmän itseni kehumiseen.
Kannattaa siis tilata Sähköinen Liiketoiminta Suomen hyödylliset "Näin teet"-artikkelit suoraan sähköpostiin tai RSS-syötteenä.
4)Viisi ajatusta sosiaalisesta mediasta
Tästä artikkelista pidän, koska tiedän, että se napsahti suoraan leukaan niitä, joita siinä arvostelen.
Mietin muuten muutama vuosi sitten, lähdenkö brändäämään yritystäni enemmän sosiaalisen median osaajaksi. Onneksi en lähtenyt. Viime vuonna jokaisen huulilla ollutta SoMe-sanaakaan ei kehtaa enää oikein muut, kuin toinen toisilleen palveluitaan markkinoivat SoMe-gurut ja muutamat alueelliset sanomalehdet, ääneen edes sanoa.
3) Alueorganisaatiot ovat turhia
Ilolla olen saanut huomata viime aikoina, että vielä muutama vuosi sitten todella radikaaleilta tuntuneet ajatukseni alueellisesta matkailumarkkinoinnista ovat alkaneet tuntua tänä päivänä monesta muustakin järkeviltä.
Tähän ajattelumalliin kuuluu kaksi teesiä:
- Alueportaalit ovat turhia ja törkeän kalliita, varsinkin jos niihin sisältyy keskusvaraamoja.
- Tehokkainta alueellista internet-markkinoinnin kehittämistä on kun alueen jokaisen yrityksen internet-markkinoinnin teho kasvaa.
2) Matkailuyritykset hävetkää, kunnioittakaa työntekijöitänne
Tämä kirjoitus on poiki runsaasti keskustelua niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Vielä monta kuukautta sen kirjoittamisen jälkeen minulle on tultu kertomaan miten tärkeän asian otin puheeksi tässä artikkelissa. Se lämmittää.
Tämä on ainoa postaus, jonka julkaisu jännitti minua. Läksinhän kirjoittelemaan aiheesta minkä todellinen asiantuntija en todellakaan ole ja tämän lisäksi arvostelin siinä karkeasti osaa omasta asiakaskunnastani.
Ja suosikkiartikkelini on:
1) Matkamessut, vuoden turhin matkailutapahtuma?
Toimittajaystäväni kertoi, että jokaisella toimittajalla on yksi artikkeli, josta heidät muistetaan. Tämä pitänee paikkaansa myös bloggaajilla, sillä tämä on artikkeli, jonka useimmat tästä blogista muistavat.
Se on kenties myös väärinymmärretyin artikkelini, sillä tosiasiallisesti en morkkaa siinä matkamessuja vaan messuille osallistuvien matkailuyrityksien ja matkailualueiden toimintaa niillä.
Kaiken lisäksi artikkeli on pysynyt ajankohtaisena vuosi vuoden jälkeen. Tämän vuoksi vaihdankin aina vuosittain artikkelin vuosiluvun, jotta kasvatan sivun jo ennestään hyvää hakukoneliikennettä.
Inhokkiartikkeli
Mikä on RSS-syöte?
Juttu on tämän blogin luetuin artikkeli. Se on harmi, sillä minusta se on myös yksi huonoimpia. Se on sekava enkä edes onnistu selkeästi vastaamaan sen otsikossa esitettyyn kysymykseen .
Monet minut tuntevat tietävät, että teen usein töitä myöhään yöllä. Silloin keskityn ennen kaikkea luovuutta kaipaaviin töihin, kuten kirjoittamiseen ja ideointiin. Artikkelia tehdessä taisi tosin käydä niin, että olin vastoin tapojani noudattanut hieman liian innokkaasti omaa ohjettani tekstin tuottamiseen.
Lopuksi
Jos olet nauttinut tämän blogin lukemisesta vuosien varrella, anna minulle lahja ja jaa se myös ystävillesi käyttämällä ylläolevaa "JAA" palkkia tai ”TYKKÄÄ” siitä.
Maailma täynnä ihmisiä, jotka kyllä löytävät kitinän aiheita eri asioista, mutta jättävät sitten kehitysideat esittämättä. Tämä taitaa usein johtua siitä, että ko. henkilöillä ei ole itsellään yhtään uutta ideaa esitettävään.
Onneksi me emme kuulu heihin.
Tiedämme kaikki, että tulevaisuudessa matkailussa sähköisen kaupankäynnin ja markkinoinnin merkitys tulee kasvamaan.
Tällä hetkellä niissä on kuitenkin kosolti kehittämisen varaa, kuten olen kirjoituksissani ja julkisissa esiintymisissäni esittänyt.
Tämän vuoksi yrityksemme on luonut yhteistyössä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen LEOn ja Haaga-Perhon kanssa yhteistyössä "Matkailualueen sähköisen liiketoiminnan ekspertti" -ohjelman.
Tämän monivuotisen kehitysohjelman tavoitteena on luoda jokaiselle matkailualueelle vähintään yksi henkilö, joka on kykenevä tekemään järkeviä päätöksiä ja tukemaan alueen yrityksiä sähköisen kaupan ja internetmarkkinoinnin kehittämisessä.
Ohjelma alkaa 13.9.2011 Rovaniemellä. Hae heti mukaan sillä paikkoja ensimmäisenä vuotena on rajoitetusti.
Lisätietoa ja hakuohjeet
Onneksi me emme kuulu heihin.
 |
| Kuva Timo Karinen |
Tiedämme kaikki, että tulevaisuudessa matkailussa sähköisen kaupankäynnin ja markkinoinnin merkitys tulee kasvamaan.
Tällä hetkellä niissä on kuitenkin kosolti kehittämisen varaa, kuten olen kirjoituksissani ja julkisissa esiintymisissäni esittänyt.
Tämän vuoksi yrityksemme on luonut yhteistyössä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen LEOn ja Haaga-Perhon kanssa yhteistyössä "Matkailualueen sähköisen liiketoiminnan ekspertti" -ohjelman.
Tämän monivuotisen kehitysohjelman tavoitteena on luoda jokaiselle matkailualueelle vähintään yksi henkilö, joka on kykenevä tekemään järkeviä päätöksiä ja tukemaan alueen yrityksiä sähköisen kaupan ja internetmarkkinoinnin kehittämisessä.
Ohjelma alkaa 13.9.2011 Rovaniemellä. Hae heti mukaan sillä paikkoja ensimmäisenä vuotena on rajoitetusti.
Lisätietoa ja hakuohjeet
Ei käy kateeksi nuoria matkailutoimialalle pyrkiviä. Tie matkailualan töihin on pitkä ja kivinen. Tilanne ei ole oikeastaan yhtään helpompi alalla pidempäänkään työskennelleillä, varsinkin jos olet ns. sesonkityöntekijä.
Tiedän, että useissa matkailu- ja ravintola-alan työpaikoissa poljetaan työntekijöiden oikeuksia surutta. Tämä koskee etenkin kausityöläisiä ja nuoria. Tässä kohden on turha heristellä minulle sormea perättömien väitteiden esittämisestä ilman todisteita, sillä kaikki jotka ovat joskus vähänkin enemmän matkailuyrityksissä työskennelleet, tietävät väitteeni pitävän paikkansa.
Työnantajat, tyytyväiset työntekijät kasvattamat yrityksen asiakastyytyväisyyttä.
Haaga-Perhon mukaan 30% kasvu työntekijöiden viihtyvyydessä, kasvattaa asiakastyytyväisyyttä 30%. Pelkästään tämän pitäisi motivoida matkailuyritykset korjaamaan tapojansa ja toimimaan työlainsäädännön mukaisesti. Toisaalta pelkästään tieto siitä, että oma menestys on tullut omia työntekijöitä hyväksikäyttämällä, pitäisi pistää teidät ajattelemaan. Jos yrityksenne ei pysty toimimaan, jos maksatte lainmukaiset palkat ja toimitte muutenkin työnlainsäädännön mukaisesti, ei yritystoimintanne ole terveellä pohjalla.
Työntekijä, älä pissi omaan kenkääsi
Ja te kaikki matkailualan työntekijät, jotka tiedätte toimivanne yrityksessä, jossa ei esimerkiksi makseta pyhä- tai ylityökorvauksia, (tiesithän, että jouluna ne ovat jopa kolminkertaiset), lomarahoja, tehdä kirjallisia työsopimuksia, noudateta virallista vuorolistaa vaan lähetetään aamulla sateen sattuessa kotiin tai muuta mukavaa, kannattaa tsekata työehtosopimukset ja työnlainsäädäntö tarkkaan omalta liitoltasi.
Vaikket kuuluisikaan oman alasi liittoon, pätevät niiden työehtosopimukset myös sinuun. Voit aina soittaa myös Työsuojelupiirien ilmaisiin neuvontanumeroihin, joissa sinua neuvotaan työsuhdeasioiden lisäksi työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oman alueesi työsuojelupiirien numerot löydät tyosuojelu.fi sivuilta. Samalta sivulta löytyy myös ohjeita yleisimpiin ongelmatilanteisiin.
Kannattaa myös muistaa, että jos kukaan teistä ei suostuisi tekemään työtä laittomilla ehdoilla, joutuisivat työnantajat korjaamaan toimintaansa eli hiljaa hyväksymällä työnantajasi laittoman toiminnan, kuset omiin ja työtoveriesi kenkiin.
Kerro kokemuksistasi!
Olisi mahtavaa saada tähän kirjoitukseen runsaasti kommentteja ja todellisia kuvauksia työelämästä niin työnantajilta kuin työntekijöiltä.
Poikkeuksellisesti en heristele sormeani edes nimettömille kommenteille. Muistathan, että tämä blogi ei ole kuitenkaan tällä kertaa ole julkinen häpeäpaalu. Poistan kommenteista kaikki kirjoitukset, jossa lainsäädäntöä tai hyviä tapoja rikkova yritys tai henkilö mainitaan nimeltä.
*************************************************
Lue myös:
Matkailu hyväksikäyttää myös Suomen luontoa
Hyvä asiakaspalvelu kannattaa
Tyytyväisillä työntekijöillä Suomen mukavimmaksi hotelliksi
Tiedän, että useissa matkailu- ja ravintola-alan työpaikoissa poljetaan työntekijöiden oikeuksia surutta. Tämä koskee etenkin kausityöläisiä ja nuoria. Tässä kohden on turha heristellä minulle sormea perättömien väitteiden esittämisestä ilman todisteita, sillä kaikki jotka ovat joskus vähänkin enemmän matkailuyrityksissä työskennelleet, tietävät väitteeni pitävän paikkansa.
Työnantajat, tyytyväiset työntekijät kasvattamat yrityksen asiakastyytyväisyyttä.
Haaga-Perhon mukaan 30% kasvu työntekijöiden viihtyvyydessä, kasvattaa asiakastyytyväisyyttä 30%. Pelkästään tämän pitäisi motivoida matkailuyritykset korjaamaan tapojansa ja toimimaan työlainsäädännön mukaisesti. Toisaalta pelkästään tieto siitä, että oma menestys on tullut omia työntekijöitä hyväksikäyttämällä, pitäisi pistää teidät ajattelemaan. Jos yrityksenne ei pysty toimimaan, jos maksatte lainmukaiset palkat ja toimitte muutenkin työnlainsäädännön mukaisesti, ei yritystoimintanne ole terveellä pohjalla.
Työntekijä, älä pissi omaan kenkääsi
Ja te kaikki matkailualan työntekijät, jotka tiedätte toimivanne yrityksessä, jossa ei esimerkiksi makseta pyhä- tai ylityökorvauksia, (tiesithän, että jouluna ne ovat jopa kolminkertaiset), lomarahoja, tehdä kirjallisia työsopimuksia, noudateta virallista vuorolistaa vaan lähetetään aamulla sateen sattuessa kotiin tai muuta mukavaa, kannattaa tsekata työehtosopimukset ja työnlainsäädäntö tarkkaan omalta liitoltasi.
Vaikket kuuluisikaan oman alasi liittoon, pätevät niiden työehtosopimukset myös sinuun. Voit aina soittaa myös Työsuojelupiirien ilmaisiin neuvontanumeroihin, joissa sinua neuvotaan työsuhdeasioiden lisäksi työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oman alueesi työsuojelupiirien numerot löydät tyosuojelu.fi sivuilta. Samalta sivulta löytyy myös ohjeita yleisimpiin ongelmatilanteisiin.
Kannattaa myös muistaa, että jos kukaan teistä ei suostuisi tekemään työtä laittomilla ehdoilla, joutuisivat työnantajat korjaamaan toimintaansa eli hiljaa hyväksymällä työnantajasi laittoman toiminnan, kuset omiin ja työtoveriesi kenkiin.
Kerro kokemuksistasi!
Olisi mahtavaa saada tähän kirjoitukseen runsaasti kommentteja ja todellisia kuvauksia työelämästä niin työnantajilta kuin työntekijöiltä.
Poikkeuksellisesti en heristele sormeani edes nimettömille kommenteille. Muistathan, että tämä blogi ei ole kuitenkaan tällä kertaa ole julkinen häpeäpaalu. Poistan kommenteista kaikki kirjoitukset, jossa lainsäädäntöä tai hyviä tapoja rikkova yritys tai henkilö mainitaan nimeltä.
*************************************************
Lue myös:
Matkailu hyväksikäyttää myös Suomen luontoa
Hyvä asiakaspalvelu kannattaa
Tyytyväisillä työntekijöillä Suomen mukavimmaksi hotelliksi
Kun matkailualueilla pitkin Suomea päätetään kehittää internet-markkinointia niin silloin tehdään jälleen uusi alueportaali. Tällä kertaa mukaan otetaan vielä sosiaalisen median ominaisuuksin eli laitetaan uuteen portaaliin "tykkää" nappuloita!
Olen jo vuosia varoittanut tästä lähestymistavasta, mutta matkailutoimijat tuntuvat tykkäävän pään seinään hakkaamisesta, joten miksi muuttaa toimintatapoja. Kun hoitaa alueen internet-markkinoinnin vanhaan malliin ainakin tietää jo etukäteen epäonnistuvansa.
Itse näkisin alueorganisaatioiden tehtäväksi kuuluvan ennen kaikkea huolehtia siitä, että alue ja sen yritykset näkyisivät erilaisilla verkkosivuilla ja myyntikanavissa, joista asiakkaat tietoa etsivät. Alueportaalit eivät nimittäin todellakaan kuulu ensisijaisten tiedonetsintäpaikkojen joukkoon.
Tätä samaa mieltä ovat myös ainakin brittiläiset, saksalaiset ja ranskalaiset kuluttajat. Tämä käy ilmi Matkailun edistämiskeskuksen eli MEKin MEDIACOM:illa teettämän tutkimuksen "Matkailu ja sosiaalisen median käyttö"
Tutkimuksessa todetaan maa- tai alueportaaleiden olevan matkailijoiden mielestä vasta yhdeksänneksi tärkein online-lähde. Edelle kiirivät esimerkiksi hintavertailupalvelut, erilaiset kansainväliset matkailuportaalit ja yhteisöt, hakukoneet, kuva- ja videogalleriat sekä karttapalvelut.
Voisiko siis olla niin, että alueorganisaatioiden rooli voisikin olla sähköisen markkinoinnin organisoija joka huolehtii, että alueen yritykset löytyvät sieltä mistä matkailijat niitä etsivät. Alueportaalista yli jäävillä rahoilla ja muilla resursseilla voisi tehdä internetissä nimittäin kummia.
Tämä tosin vaatisi erittäin paljon uutta ajattelua niin alueorganisaatioilta, kuin alueen yrittäjiltä. Ja uuden toimintamallin ajatteluhan on aina vaarallista, sillä silloin voi joutua muuttamaan myös omia toimintatapojaan ja opettelemaan uutta.
Jos kuitenkin olet kiinnostunut aiheesta, voit tilata minut kertomaan teille lisää alueorganisaatioiden uusista rooleista ja mahdollisuuksista.
*****************************************
Lue myös:
Alueen internet-markkinointi by Sanna Laine
Älä osta varausjärjestelmää
Mitä on dynaaminen paketointi
Olen jo vuosia varoittanut tästä lähestymistavasta, mutta matkailutoimijat tuntuvat tykkäävän pään seinään hakkaamisesta, joten miksi muuttaa toimintatapoja. Kun hoitaa alueen internet-markkinoinnin vanhaan malliin ainakin tietää jo etukäteen epäonnistuvansa.
Itse näkisin alueorganisaatioiden tehtäväksi kuuluvan ennen kaikkea huolehtia siitä, että alue ja sen yritykset näkyisivät erilaisilla verkkosivuilla ja myyntikanavissa, joista asiakkaat tietoa etsivät. Alueportaalit eivät nimittäin todellakaan kuulu ensisijaisten tiedonetsintäpaikkojen joukkoon.
Tätä samaa mieltä ovat myös ainakin brittiläiset, saksalaiset ja ranskalaiset kuluttajat. Tämä käy ilmi Matkailun edistämiskeskuksen eli MEKin MEDIACOM:illa teettämän tutkimuksen "Matkailu ja sosiaalisen median käyttö"
Tutkimuksessa todetaan maa- tai alueportaaleiden olevan matkailijoiden mielestä vasta yhdeksänneksi tärkein online-lähde. Edelle kiirivät esimerkiksi hintavertailupalvelut, erilaiset kansainväliset matkailuportaalit ja yhteisöt, hakukoneet, kuva- ja videogalleriat sekä karttapalvelut.
Voisiko siis olla niin, että alueorganisaatioiden rooli voisikin olla sähköisen markkinoinnin organisoija joka huolehtii, että alueen yritykset löytyvät sieltä mistä matkailijat niitä etsivät. Alueportaalista yli jäävillä rahoilla ja muilla resursseilla voisi tehdä internetissä nimittäin kummia.
Tämä tosin vaatisi erittäin paljon uutta ajattelua niin alueorganisaatioilta, kuin alueen yrittäjiltä. Ja uuden toimintamallin ajatteluhan on aina vaarallista, sillä silloin voi joutua muuttamaan myös omia toimintatapojaan ja opettelemaan uutta.
Jos kuitenkin olet kiinnostunut aiheesta, voit tilata minut kertomaan teille lisää alueorganisaatioiden uusista rooleista ja mahdollisuuksista.
*****************************************
Lue myös:
Alueen internet-markkinointi by Sanna Laine
Älä osta varausjärjestelmää
Mitä on dynaaminen paketointi
Sähköiset kommentoinnit ja kyselyt seminaarissa
Viime viikolla järjestettiin eTourism-seminaari. Seminaarissa oli käytössä seinällä esittäjän kalvojen vieressä näkyvä Twitter-syöte, kuten nykyään on useissa seminaareissa tapana.
Tämän lisäksi tälle seinälle pystyi syöttämään kommentteja tai kysymyksiä myös tekstiviestinä tai käyttämällä ns. shoutboxia eli kirjoittamalla kommenttinsa verkkosivuilla olevaan lomakkeeseen.
Nämä toiminnot ja niiden esittämisen mahdollistavan teknologian oli tehnyt Joensuulainen Travelneer Ky. Voit tutustua palveluun osoitteessa www.ewall.fi
Olin itse seminaarin aikana monitoroimassa eWallia sekä näyttämässä yleisölle verkkosivuja, jotka liittyivät puhujien esitykseen tavalla tai toisella. Lisäksi esitin taululla välillä erilaista tutkimustietoa, jotka joko tukivat tai eivät tukeneet puhujien lausuntoja.
Vaikka keskustelu oli koko päivän aikana seinällä erittäin aktiivista, en voinut olla päivän jälkeen ajattelematta asiaa mihin toivoisin myös teiltä, armaat lukijani, kommentteja.
Lisäarvoa?
Tuovatko erilaiset sähköiset kommentointi- ja kysymysmahdollisuudet seminaareihin mitään lisäarvoa?
Itse lähden tätäkin kysymystä purkamaan asiakkaan, tässä tapauksessa seminaarikävijän tavoitteista:
Eli olen siis tullut siihen lopputulokseen, että olkoon tavoitteeni seminaarissa mikä hyvänsä, ovat erilaiset seminaareja elävöittävät lisäelementit paikallaan. Mutta vain silloin, jos ne toimivat. Ja tällä kertaa ne toimivat, olinhan itse puikoissa.
Olisi hienoa kuulla muilta paikalla olijoilta tai muilta joskus seminaareissa istuneilta kommentteja mietteisiini.
********************************************
Tutustu myös:
Viime viikolla järjestettiin eTourism-seminaari. Seminaarissa oli käytössä seinällä esittäjän kalvojen vieressä näkyvä Twitter-syöte, kuten nykyään on useissa seminaareissa tapana.
Tämän lisäksi tälle seinälle pystyi syöttämään kommentteja tai kysymyksiä myös tekstiviestinä tai käyttämällä ns. shoutboxia eli kirjoittamalla kommenttinsa verkkosivuilla olevaan lomakkeeseen.
Nämä toiminnot ja niiden esittämisen mahdollistavan teknologian oli tehnyt Joensuulainen Travelneer Ky. Voit tutustua palveluun osoitteessa www.ewall.fi
Olin itse seminaarin aikana monitoroimassa eWallia sekä näyttämässä yleisölle verkkosivuja, jotka liittyivät puhujien esitykseen tavalla tai toisella. Lisäksi esitin taululla välillä erilaista tutkimustietoa, jotka joko tukivat tai eivät tukeneet puhujien lausuntoja.
Vaikka keskustelu oli koko päivän aikana seinällä erittäin aktiivista, en voinut olla päivän jälkeen ajattelematta asiaa mihin toivoisin myös teiltä, armaat lukijani, kommentteja.
Lisäarvoa?
Tuovatko erilaiset sähköiset kommentointi- ja kysymysmahdollisuudet seminaareihin mitään lisäarvoa?
Itse lähden tätäkin kysymystä purkamaan asiakkaan, tässä tapauksessa seminaarikävijän tavoitteista:
- Jos olen kuuntelemassa seminaarissa jotain tiettyä esiintyjää, ovat ylimääräiset virikkeet usein melko turhia ja ne saattavat jopa häiritä minua. Mutta toisaalta, jos olen jostain asiasta erittäin kiinnostunut ja esiintyjä tuo asiansa hyvin esille, pystyn kyllä esitystä hyvin seuraamaan.
- Jos taas olen paikalla verkostoituakseni ovat sosiaalisen median toiminnot erittäin hyödyllisiä, sillä sähköinen verkostoituminen on nykypäivänä lähes yhtä tärkeää kuin oikeassa elämässä tapahtuva.
- Jos taas en oikein itsekään tiedä, miksi olen seminaarin tullut eikä minua oikein edes sen esiintyjät kiinnosta, saatan saada lisävirikettä päivääni seuraamalla ja osallistumalla seminaarin ympärillä velloviin sähköisiin keskusteluihin.
Eli olen siis tullut siihen lopputulokseen, että olkoon tavoitteeni seminaarissa mikä hyvänsä, ovat erilaiset seminaareja elävöittävät lisäelementit paikallaan. Mutta vain silloin, jos ne toimivat. Ja tällä kertaa ne toimivat, olinhan itse puikoissa.
Olisi hienoa kuulla muilta paikalla olijoilta tai muilta joskus seminaareissa istuneilta kommentteja mietteisiini.
********************************************
Tutustu myös:
On ihmeellistä, että Suomessa ei saa oikein mistään tietoa matkailun sähköisestä liiketoiminnasta.
Suorastaan hälyttävä on tilanne missä pääasiallinen tietokanava matkailun kannalta näin merkittävästä asiasta on tämä blogi ja minun twittaukseni.
Koska kukaan virallinen taho ei ole suostunut tilannetta korjaamaan, niin päätin jatkaa tällä tiellä ja vahvistaa entisestään tiedon tarjoamista matkailun sähköisestä liiketoiminnasta.
Päätin myös aloittaa uuden artikkelisarjan missä kerrotaan mistä tietoa aiheesta löytyy Suomessa.
Jos ihmettelet mistä eTourismista löytyy ulkomailta tietoa.
Ensimmäisessä kirjoituksessani käsittelen kaikki matkailun sähköisen liiketoiminnan seminaarit Suomessa ja tämä tehtävä on helppo.
1. osa seminaarit
Vaikka monessa matkailun seminaarissa aihetta käsitellään, ei Suomessa ole kuin yksi seminaari, joka rohkeasti kohdistaa voimavaransa vain matkailun sähköiseen liiketoimintaan.
Tätä seminaaria ei kenenkään teistä kannata jättää väliin!
Vantaalla 23.9.2010 järjestetään eTourism, jonka teemana on elämys, sähkö ja raha - matkailun uusi nousu.
Seminaari julkaisee myös muita tietokanavia, kuten Matka alkaa verkosta sivua, omaa Twitter-tiliään sekä Matka alkaa yhteisöään, joiden olisi tosin toivonut olevan aktiivisempia myös seminaarien välillä.
Kannattaa kuitenkin tulla ehdottomasti paikalle ja varata seminaaripaikkasi heti, ainakin itse olen siellä.
Seuraavissa sarjan artikkeleissa puhutaan matkailun sähköisen liiketoiminnan tietokanavista internetissä. Kannattaa täten tilata blogin RSS-syöte, jos et tiedä miten RSS-syöte tilataan, niin voit tilata kirjoitukset myös sähköpostiisi.
*************************************
Lue myös:
Augmented reality matkailussa
Matkailuseminaari PhocusWright
Muistathan tämän kun esittelet matkailuhankettasi
Suorastaan hälyttävä on tilanne missä pääasiallinen tietokanava matkailun kannalta näin merkittävästä asiasta on tämä blogi ja minun twittaukseni.
Koska kukaan virallinen taho ei ole suostunut tilannetta korjaamaan, niin päätin jatkaa tällä tiellä ja vahvistaa entisestään tiedon tarjoamista matkailun sähköisestä liiketoiminnasta.
Päätin myös aloittaa uuden artikkelisarjan missä kerrotaan mistä tietoa aiheesta löytyy Suomessa.
Jos ihmettelet mistä eTourismista löytyy ulkomailta tietoa.
Ensimmäisessä kirjoituksessani käsittelen kaikki matkailun sähköisen liiketoiminnan seminaarit Suomessa ja tämä tehtävä on helppo.
1. osa seminaarit
Vaikka monessa matkailun seminaarissa aihetta käsitellään, ei Suomessa ole kuin yksi seminaari, joka rohkeasti kohdistaa voimavaransa vain matkailun sähköiseen liiketoimintaan.
Tätä seminaaria ei kenenkään teistä kannata jättää väliin!
Vantaalla 23.9.2010 järjestetään eTourism, jonka teemana on elämys, sähkö ja raha - matkailun uusi nousu.
Seminaari julkaisee myös muita tietokanavia, kuten Matka alkaa verkosta sivua, omaa Twitter-tiliään sekä Matka alkaa yhteisöään, joiden olisi tosin toivonut olevan aktiivisempia myös seminaarien välillä.
Kannattaa kuitenkin tulla ehdottomasti paikalle ja varata seminaaripaikkasi heti, ainakin itse olen siellä.
Seuraavissa sarjan artikkeleissa puhutaan matkailun sähköisen liiketoiminnan tietokanavista internetissä. Kannattaa täten tilata blogin RSS-syöte, jos et tiedä miten RSS-syöte tilataan, niin voit tilata kirjoitukset myös sähköpostiisi.
*************************************
Lue myös:
Augmented reality matkailussa
Matkailuseminaari PhocusWright
Muistathan tämän kun esittelet matkailuhankettasi
Nyt pitäisi saada kunnalle mainetta ja gloriaa ja nopeasti, päätettiin vuosi sitten Taka-Tuupalan matkailutoimistossa. Mitenkä muuten rahaa viljelevää turistia alkaisi virrata tähän viehättävään kyläpahaseen?
Mistä oppia?
Olipa onni, että internetistä löytyi sopiva kurssi, jossa koulutettiin matkailualan toimijoita nettimarkkinoinnin osaajiksi. Eihän noista ota muuten selvää, siis noista netin mahdollisuuksista. On blogia, bugia, Facebookia ja montaa muuta. Ensimmäisen kurssipäivän jälkeen päätettiin palkata pätevä konsultti hoitamaan homma kerralla kuntoon. Opinahjoksi otettiin myös netti, mm. Mashable ja Matkailumarkkinointi -sivustot.
Missä on vetovoimaa?
No Taka-Tuupala on kuten moni muukin suomalainen kunta tai kaupunki, luonto lähellä, paljon järviä ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Ne ladeltiin konsultille ja kysyttiin samalla, että montako turistia hän näillä faktoilla lupaa ensi kesäksi tehtyään nettikampanjansa. ”Hyvällä tuurilla muutaman”, sanoo konsultti. Keskustelu jatkuu ja Taka-Tuupalan hiomaton timantti löytyy vihdoin: likööritehdas, jossa asiakas voi itse maustaa oman liköörinsä.
Pyörää ei kannata keksiä uudelleen
Ja sitten nettiin markkinoimaan, yhteistyössä kunnan matkailutoimiston kanssa. Mallia haetaan ulkomailta asti ja sopiva konsepti löytyykin Bruichladdich Whisky-tehtaalta, pieneltä Skotlannissa sijaitsevalta Islayn saarelta. Tehtaan erikoisuus on tynnyri, jonka asiakas voi ostaa itselleen ja seurata whiskyn valmistumisprosessia web-kameralla. Postissa tullut diplomi omistajuudesta olohuoneen seinällä aktivoi käymään katsomassa oman aarteen tilannetta. Tarjolla on niin podcastingeja, blogia, verkkokauppaa kuin virtuaalikierrosta tehtaassa. Ja jo vuosia sitten tehtyinä, miksei tätä aiemmin keksitty ihmettelevät Taka-Tuupalalaiset… Oman tynnyrin luona voi myös käydä vierailulla prosessin aikana, tällähän saa asiakkaat tulemaan toistekin.
Miten lähteä liikkeelle?
Luovuus lähtee liikkeelle ja pian jo matkailutoimiston Facebookissa ja blogissa kerrotaan tehtaasta ja koukutetaan asiakkaita katsomaan Taka-Tuupalan Youtube-videoita. Kunnan nettisivusto ja erityisesti matkailuosio on optimoitu ja Google, Bing ja Yahoo ohjaavat yhä useammin uusia surffareita sivustolle. Liköörimestari intoutuu podcasting –lähetyksistä ja muistaa kertoa niistä myös keskustelupalstoilla.
Maine alkaa kiiriä, jopa toimittajat kiinnostuvat ja lehdissä esitellään Taka-Tuupalan likööritehdasta kotimaan matkailun artikkeleissa. Toki Taka-Tuupalan matkailutoimisto on itsekin päivittänyt Wikitravelin, Tripadvisorin, Tripsayn ja muut hyväksi havaitut nettikanavat. Tähän varmasti vaikuttivat myös tukitoimina tehdyt printtimainokset ja radiomainoskampanja, jossa tulevia asiakkaita ohjattiin samalla nettiin kertomaan kokemuksiaan Taka-Tuupalasta.
Tulevaisuudessa
Nyt Taka-Tuupalassa rakennetaan tohinalla uutta hotellia. Nettisivuston kävijöitä on seurattu tarkasti (taas kerran ilmaisella) työkalulla Google Analyticsilla ja opiskeltu lisää internetin mahdollisuuksia, tällä kertaa erityisesti kuvamaailmassa. Tulevaisuuden haaveena on myös tehdä 4D -mainosfilmi kunnasta, ja sillähän pitää sitten lähteä kansainvälisille markkinoille…
Alueellisen markkinoinnin utopia on siis lähellä, mutta, ah niin kaukana. Miksi?
-------------------------------------------
Kirjoittaja on Espoon Matkailun markkinointiviestinnän-koordinaattori, joka opiskelee työn ohessa matkailun sähköistä liiketoimintaa Haaga-Heliassa. Kirjoittaja kokee satunnaista ahdistusta ollessaan sidoksissa kunnalliseen verkkotoimintaan, mutta yrittää löytää luovia ratkaisuja pysyäkseen ajan hermolla.
*************************************
Lue myös:
Moni väittää haluavansa lisätä internetmarkkinointia sekä varsinkin sosiaalisen median hyödyntämistä omassa organisaatiossaan.
Mutta kun esimiehet/naiset eivät anna, koska he ovat niin vanhoillisia jääräpäitä.
Silloin kannattaa katsoa peiliin.
Voisiko olla niin, että et osaa esittää ideoitasi niin, että esimiehesi ymmärtää ja myös innostuu niistä?
Voisiko olla niin, että tämä johtuu siitä, että et oikein itsekään internetin uusia mahdollisuuksia ymmärrä ja haluat käyttää niitä vain siksi, että kun muutkin niitä käyttävät?
Voisiko myös olla niin, että et ole tottunut esittämään ideoitasi konkreettisina suunnitelmina, josta pomosi näkevät ideoihisi kuluvat resurssit sekä niistä mahdollisesti saatavat tuotot?
Jos tunnet itsesi vielä epävarmaksi sähköisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja suunnitteluun kannattaa aihetta opiskella lisää.
Tällä kertaa on tarjolla Rovaniemen ammattikorkeakoululla alkava koulutussarja, joka on tarkoitettu eri toimialojen ammattilaisille.
Sen ensimmäinen osa Sähköisen liiketoiminnan ja markkinoinnin perusteet pidetään Rovaniemellä 25. ja 26.5.2010. Ilmoittaudu 1.5 mennessä.
Syksyllä 2010 RAMK:ssa on luvassa lisää syventäviä koulutuksia, jotka sopivat myös niille, jotka ovat jo aiemmin internet-markkinoinnin koulutuksiini osallistuneet.
PS. Koulutukset sopivat myös hyvin myös pomollesi. Heidän se vasta olisikin tärkeää sähköistä liiketoimintaa tajuta.
************************************
Lue myös
Näin opiskelet matkailumarkkinointia
Miksi matkailun internetmarkkinointi laahaa?
Mutta kun esimiehet/naiset eivät anna, koska he ovat niin vanhoillisia jääräpäitä.
Silloin kannattaa katsoa peiliin.
Voisiko olla niin, että et osaa esittää ideoitasi niin, että esimiehesi ymmärtää ja myös innostuu niistä?
Voisiko olla niin, että tämä johtuu siitä, että et oikein itsekään internetin uusia mahdollisuuksia ymmärrä ja haluat käyttää niitä vain siksi, että kun muutkin niitä käyttävät?
Voisiko myös olla niin, että et ole tottunut esittämään ideoitasi konkreettisina suunnitelmina, josta pomosi näkevät ideoihisi kuluvat resurssit sekä niistä mahdollisesti saatavat tuotot?
Jos tunnet itsesi vielä epävarmaksi sähköisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja suunnitteluun kannattaa aihetta opiskella lisää.
Tällä kertaa on tarjolla Rovaniemen ammattikorkeakoululla alkava koulutussarja, joka on tarkoitettu eri toimialojen ammattilaisille.
Sen ensimmäinen osa Sähköisen liiketoiminnan ja markkinoinnin perusteet pidetään Rovaniemellä 25. ja 26.5.2010. Ilmoittaudu 1.5 mennessä.
Syksyllä 2010 RAMK:ssa on luvassa lisää syventäviä koulutuksia, jotka sopivat myös niille, jotka ovat jo aiemmin internet-markkinoinnin koulutuksiini osallistuneet.
PS. Koulutukset sopivat myös hyvin myös pomollesi. Heidän se vasta olisikin tärkeää sähköistä liiketoimintaa tajuta.
************************************
Lue myös
Näin opiskelet matkailumarkkinointia
Miksi matkailun internetmarkkinointi laahaa?
Lähes jokainen suomalainen matkailuyritys unelmoi hyväkatteisista yritysasiakkaista. Silti yrityksissä edes heidän palveluunsa liittyvät perusasiat eivät ole hallussa.
Kuva Janne Ruuttunen
Saan työssäni kiertää pitkin Suomea kertomassa matkailun internet-markkinoinnista. Olenkin nähnyt urani varrella suuren joukon erilaisia kokous-, konferenssi ja seminaaritiloja.
Suurimmassa osassa niistä hommat on hoidettu päin helvettiä.
Tämä on varmin tapa varmistaa, että paikalle houkutellut yritysasiakkaat eivät enää koskaan palaa paikalle.
Ongelma 1.
Videotykit ovat vanhoja kuin mitkä. Niiden resoluutio on niin pieni, että nykyaikaisten www-sivujen esittely on lähes mahdotonta. Niiden valoteho ja tarkkuus on yleensä myös surkea.
Ratkaisu
Ostakaa uusia tykkejä kokoustiloihinnne. Ne eivät ole enää niin kalliita kuin edellisen mallin vuonna 1997 hankkiessanne. Myös olemassaolevien laitteiden huolto voi auttaa.
Myös valaistuksen säätömahdollisuudet sekä kunnolliset pimennysverhot kannattaa hoitaa kuntoon.
Ongelma 2.
Nettiyhteydet eivät toimi tai ne ovat törkeän hitaita.
Ratkaisu
Hankkikaa kunnollinen nettiyhteys sekä riittävän tehokkaat lähettimet langattomaan verkkoonne.
Huomioithan, että yleensä myös yleisö haluaa käyttää kannettaviaan. Heille kannattaa nettiyhteyden lisäksi varata mahdollisuus käyttää koneita verkkovirralla.
Ongelma 3.
Kaiuttimia, jotka voi liittää esiintyjän tietokoneeseen ei ole olemassa.
Ratkaisu
Ostakaa kohteeseenne edes yhdet laadukkaat siirrettävät tietokoneen kaiuttimet. Useille tiloille riittäisi vain yhden piuhan ostaminen, jolla tietokone voidaan kytkeä jo olemassa olevaan äänentoistojärjestelmään.
Ongelma 4.
Omaa konetta ei pysty liittämään joko internetiin tai tykkiin. Olisi nimittäin erittäin hienoa, jos esiintyjä pystyisi käyttämään omaa konettaa, sillä talon kone on sellainen, jota ei enää kukaan henkilökunnan jäsenistä ole omaan käyttöönsä huolinut.
Varsinkin erilaisissa oppilaitoksissa omien koneiden liittäminen verkkoon on tehty lähes mahdottomaksi. Kaikkihan tietävät, että IT-osasto on koko laitoksen kingi! Tietoturva ennenkaikkea!
Ratkaisu
Hankkikaa uudet koneet konferenssi ja kokoustiloihin.
Muuttakaa tilojen nettiyhteyden aidosti aivoimiksi.
Ongelma 5.
Henkilökunnalla ei ole mitään hajua miten ongelmat ratkaistaan.
Ratkaisu
Huolehtikaa siitä, että asiakkaiden saapuessa heitä on aina vastassa henkilö joka tietää, miten ko. tilan laitteet toimivat ja miten yleisimmät niihin liittyvät ongelmat ratkaistaan.
Lisäksi kannattaa huolehtia siitä, että käytössä on aina puhelinnumero, josta saa lisäapua suurempien ongelmien kohdatessa.
Hyvä tapa on myös testata laitteet ennen asiakkaan tuloa.
Jos en itse sattuisi AV-välineistä jotain ymmärtämään, olisi minulta jäänyt pitämättä suuri osa presentaatioista ja internetmarkkinoinnin koulutuksista.
Osasta teistä nämä ohjeet saattavat kuulostaa liian hankalilta tai kalliilta toteuttaa.
Mutta kuvitelkaapa, kuinka paljon maksaa asiakkaallenne esimerkiksi 30 minuuttia, kun koko henkilöstö odottaa kun toimitusjohtaja koittaa saada esitystään toimimaan.
*****************************************
Lue myös:
Matkailu kaipaa myyntikoulutusta
Näin esittelet hankkeesi
Näin teet kotisivut ilmaiseksi
Kuva Janne RuuttunenSaan työssäni kiertää pitkin Suomea kertomassa matkailun internet-markkinoinnista. Olenkin nähnyt urani varrella suuren joukon erilaisia kokous-, konferenssi ja seminaaritiloja.
Suurimmassa osassa niistä hommat on hoidettu päin helvettiä.
Tämä on varmin tapa varmistaa, että paikalle houkutellut yritysasiakkaat eivät enää koskaan palaa paikalle.
Ongelma 1.
Videotykit ovat vanhoja kuin mitkä. Niiden resoluutio on niin pieni, että nykyaikaisten www-sivujen esittely on lähes mahdotonta. Niiden valoteho ja tarkkuus on yleensä myös surkea.
Ratkaisu
Ostakaa uusia tykkejä kokoustiloihinnne. Ne eivät ole enää niin kalliita kuin edellisen mallin vuonna 1997 hankkiessanne. Myös olemassaolevien laitteiden huolto voi auttaa.
Myös valaistuksen säätömahdollisuudet sekä kunnolliset pimennysverhot kannattaa hoitaa kuntoon.
Ongelma 2.
Nettiyhteydet eivät toimi tai ne ovat törkeän hitaita.
Ratkaisu
Hankkikaa kunnollinen nettiyhteys sekä riittävän tehokkaat lähettimet langattomaan verkkoonne.
Huomioithan, että yleensä myös yleisö haluaa käyttää kannettaviaan. Heille kannattaa nettiyhteyden lisäksi varata mahdollisuus käyttää koneita verkkovirralla.
Ongelma 3.
Kaiuttimia, jotka voi liittää esiintyjän tietokoneeseen ei ole olemassa.
Ratkaisu
Ostakaa kohteeseenne edes yhdet laadukkaat siirrettävät tietokoneen kaiuttimet. Useille tiloille riittäisi vain yhden piuhan ostaminen, jolla tietokone voidaan kytkeä jo olemassa olevaan äänentoistojärjestelmään.
Ongelma 4.
Omaa konetta ei pysty liittämään joko internetiin tai tykkiin. Olisi nimittäin erittäin hienoa, jos esiintyjä pystyisi käyttämään omaa konettaa, sillä talon kone on sellainen, jota ei enää kukaan henkilökunnan jäsenistä ole omaan käyttöönsä huolinut.
Varsinkin erilaisissa oppilaitoksissa omien koneiden liittäminen verkkoon on tehty lähes mahdottomaksi. Kaikkihan tietävät, että IT-osasto on koko laitoksen kingi! Tietoturva ennenkaikkea!
Ratkaisu
Hankkikaa uudet koneet konferenssi ja kokoustiloihin.
Muuttakaa tilojen nettiyhteyden aidosti aivoimiksi.
Ongelma 5.
Henkilökunnalla ei ole mitään hajua miten ongelmat ratkaistaan.
Ratkaisu
Huolehtikaa siitä, että asiakkaiden saapuessa heitä on aina vastassa henkilö joka tietää, miten ko. tilan laitteet toimivat ja miten yleisimmät niihin liittyvät ongelmat ratkaistaan.
Lisäksi kannattaa huolehtia siitä, että käytössä on aina puhelinnumero, josta saa lisäapua suurempien ongelmien kohdatessa.
Hyvä tapa on myös testata laitteet ennen asiakkaan tuloa.
Jos en itse sattuisi AV-välineistä jotain ymmärtämään, olisi minulta jäänyt pitämättä suuri osa presentaatioista ja internetmarkkinoinnin koulutuksista.
Osasta teistä nämä ohjeet saattavat kuulostaa liian hankalilta tai kalliilta toteuttaa.
Mutta kuvitelkaapa, kuinka paljon maksaa asiakkaallenne esimerkiksi 30 minuuttia, kun koko henkilöstö odottaa kun toimitusjohtaja koittaa saada esitystään toimimaan.
*****************************************
Lue myös:
Matkailu kaipaa myyntikoulutusta
Näin esittelet hankkeesi
Näin teet kotisivut ilmaiseksi
Lukijani pyynnöstä, listaan tässä postauksessa tämän hetken parhaat matkailun Internet-markkinoinnin esimerkit Suomesta.
Kuva: Janne Ruuttunen
Parhaat Suomen matkailun Internet-markkinoinnit satunnaisesssa järjestyksessä:
Top 10
1. Herrankukkaron Perjantaireseptit sekä muu Internet-markkinointi
Vuodesta 2004 asti kulinaristeja koskettanut reseptiblogi. Yhdistettynä www-sivuilta löytyviin referensseihin, jotka ovat omiaan kasvattamaan paikan luotettavuutta sekä hyvän asiakaspalvelun takaavaan Lyyti-järjestelmään Herrankukkaro on omassa luokassaan matkailun B2B-markkinoinnissa
2. 9 Months of Snow
Flatlight Filmsin järkyttävän hieno video ja sen traileri on omaa luokkaansa tiukalle kohderyhmälle suunnatusta matkailuvideosta. Yhdistettynä hienoon lanseerauskampanjaan ja erittäin hyvään videon levitykseen ei voi muuta kuin ylistää tätä Rukan ja Pyhän videoprojektia.
3. RR-rallyteamin myyntivideot
Tämän tiimin nousu matkailumarkkinoinnin kärkeen on ällistyttänyt meidät kaikki. Videon merkitys on ollut suuri ennen kaikkea myynnin apuvälineenä. Kun asiakas on videon nähnyt, ei hänelle tarvitse enää yrittää selittää miten hienoa rallisimulaattorilla ajo on!
4. Helsingin Boulderkeskuksen blogi
Helsingin Boulderkeskus on hyödyntänyt erittäin ansiokkaasti blogiaan uuden keskuksensa lanseeramisessa. Blogiin tutustuttua nousee esiin vain yksi ajatus kaikille kiipeilyn harrastajille: kunpa se jo avautuisi!
5. MEK:in VisitFinlandTutorials -videot
Joillekin kenties hieman yllättäen nostan viiden parhaan suomalaisen matkailun ja vapaa-ajan internet-markkinoinnin esimerkin joukkoon Matkailun edistämiskeskuksen. Heidän uudet screencast tekniikalla tehdyt tutorial-videot, joissa opetetaan matkailuväelle maaportaalin sisällöntuotantoa ovat erittäin hieno osoitus internetin mahdollisuuksista asiakaspalveluvälineenä.
6.-10.
Koska edes minä en pysty seuraamaan kaikkea mitä Suomessa tapahtuu, lähetä minulle oma ehdotuksesi. Saat siis luvalla tyrkyttää vaikka edustamaasi yritystä. Valituille luvassa muutama litra linkkimehua.
Ulkomaiset suosikkini joskus kun siltä tuntuu. Niitä odotellessa muista tilata blogini RSS-syöte.
********************************
Lue myös:
MEK:n visitfiland.com portaali osa 1.
Kuinka hyödynnät videoita matkailumarkkinoinnissa
RSS-syötteen hyödyntäminen markkinoinnissa
Kuva: Janne RuuttunenParhaat Suomen matkailun Internet-markkinoinnit satunnaisesssa järjestyksessä:
Top 10
1. Herrankukkaron Perjantaireseptit sekä muu Internet-markkinointi
Vuodesta 2004 asti kulinaristeja koskettanut reseptiblogi. Yhdistettynä www-sivuilta löytyviin referensseihin, jotka ovat omiaan kasvattamaan paikan luotettavuutta sekä hyvän asiakaspalvelun takaavaan Lyyti-järjestelmään Herrankukkaro on omassa luokassaan matkailun B2B-markkinoinnissa
2. 9 Months of Snow
Flatlight Filmsin järkyttävän hieno video ja sen traileri on omaa luokkaansa tiukalle kohderyhmälle suunnatusta matkailuvideosta. Yhdistettynä hienoon lanseerauskampanjaan ja erittäin hyvään videon levitykseen ei voi muuta kuin ylistää tätä Rukan ja Pyhän videoprojektia.
3. RR-rallyteamin myyntivideot
Tämän tiimin nousu matkailumarkkinoinnin kärkeen on ällistyttänyt meidät kaikki. Videon merkitys on ollut suuri ennen kaikkea myynnin apuvälineenä. Kun asiakas on videon nähnyt, ei hänelle tarvitse enää yrittää selittää miten hienoa rallisimulaattorilla ajo on!
4. Helsingin Boulderkeskuksen blogi
Helsingin Boulderkeskus on hyödyntänyt erittäin ansiokkaasti blogiaan uuden keskuksensa lanseeramisessa. Blogiin tutustuttua nousee esiin vain yksi ajatus kaikille kiipeilyn harrastajille: kunpa se jo avautuisi!
5. MEK:in VisitFinlandTutorials -videot
Joillekin kenties hieman yllättäen nostan viiden parhaan suomalaisen matkailun ja vapaa-ajan internet-markkinoinnin esimerkin joukkoon Matkailun edistämiskeskuksen. Heidän uudet screencast tekniikalla tehdyt tutorial-videot, joissa opetetaan matkailuväelle maaportaalin sisällöntuotantoa ovat erittäin hieno osoitus internetin mahdollisuuksista asiakaspalveluvälineenä.
6.-10.
Koska edes minä en pysty seuraamaan kaikkea mitä Suomessa tapahtuu, lähetä minulle oma ehdotuksesi. Saat siis luvalla tyrkyttää vaikka edustamaasi yritystä. Valituille luvassa muutama litra linkkimehua.
Ulkomaiset suosikkini joskus kun siltä tuntuu. Niitä odotellessa muista tilata blogini RSS-syöte.
********************************
Lue myös:
MEK:n visitfiland.com portaali osa 1.
Kuinka hyödynnät videoita matkailumarkkinoinnissa
RSS-syötteen hyödyntäminen markkinoinnissa
Suurimmalla osalla Suomen matkailualan yrityksistä verkkosivujen konversiot ovat naurettavan alhaiset, yleensä niitä tosin ei ole laskettu laisinkaan.Lähdetään liikkeelle jälleen kerran siis perusasioista eli mitä tarkoittaa konversio?
Konversiolla tai tarkemmin ilmaistuna konversioarvolla mitataan www-sivujen tehokkuutta.
Sivujen konversioarvo kuvaa sitä määrää kävijöistä, jotka päätyvät ko. sivulla sinun sille asettamaan tavoitteeseen. Tämä tavoite voi olla ostotapahtuma, varaus, sähköpostikirjeen tilaaminen tai vaikkapa vaan yhteystietosivulle siirtyminen.
Konversio lasketaan seuraavasti:
Tavoitteen määrä/kävijät X 100 = konversioarvo.
Eli jos sivulla on ollut sata kävijää, joista 3 on päätynyt tavoitteeseen sen konversioarvo on 3.
Yleisesti ottaen voisin todeta, että konversion kasvattaminen olisi monelle matkailualan yrityksellä paljon tärkeämpää kuin kävijämäärän lisääminen. Näin päästäisin nimittäin usein pienemmällä työllä parempiin tuloksiin.
Kymmenen ohjetta konversion kasvattamiseen
1) Tavoitteiden määrittely
Jokaisella sivustolla ja sen jokaisela sivulla pitää olla konkreettinen tavoite. Jos et sinä itse tiedä mikä on sivujesi tavoite, miten luulet, että asiakkaasi koskaan siihen päätyvät?
2) Oikeiden kävijöiden löytäminen
Ei ole loppujen lopuksi mitään väliä käykö sivuillasi 10 000 vai 100 000 kävijää, jos kukaan heistä ei kuulu kohderyhmääsi.
3) Luotettavuuden kasvattaminen
Tutkimusten mukaan sivujen luotettavuus on tärkein konversioon vaikuttava tekijä. Sivujasi lukeva britti suhtautuu siihen aivan samalla tavalla, kuin sinä suhtaudut unkarilaisten matkailuyritysten kotisivuihin.
4) Käytettävyyden parantaminen
Suurin osa Suomen matkailun verkkopalveluista, etenkin kaikki joissa on jonkinlainen online-varauspalvelu ovat surkeita käytettävyydeltään.
5) Sivujen toimiminen (myös eri selaimilla)
Eräänkin keskisuuren suomalaisen teknologiatoimittajan tekeleet eivät toimi kunnolla muilla kuin yhden yrityksen selaimella. Tämä on melko synkkää ottaen huomioon, että tämän yrityksen selaimella on maailmanlaajuisesti enää vain noin 35% markkinaosuus.
6) Tee asia helpoksi käyttäjälle
Älä piilota ostamisen kannalta tärkeitä tietoja, kuten yhteystietojasi tai allergiahuoneiden saatavutta liian hankalasti. Tehokkain paikka myydä jotain sivullasi on vasemmassa yläkulmassa. Älä myöskään oleta hänen tekevän kaikkea työtä puolestasi.
7) Myyntihenkisyyden lisääminen
Kehu, käske, vauhdita. Tee toimintonapit ja -linkit isolla ja kirkkaalla värillä. Amerikkalaiset osaavat tämän.
8) Analysointi
Analysoi sivujesi menestystä kävijäseurantaohjelman avulla. Sanoo kuka mitä tahansa, minusta vieläkin paras kävijäseurantaohjelma on ilmainen Google Analytics.
9) Testaaminen
On todella surullista, että A/B -testaus on täysin tuntematon termi Suomen matkailussa.
10) Landing page
On todella surullista, että landing page on täysin tuntematon termi Suomen matkailussa.
Kasvata siinä sitten konversiota...
ed. 25.1.2010 korjasin muutaman epätarkan ilmaisun.
*****************************************
Lue myös:
Kuinka hankit ihan hirveästi faneja Facebook-sivuille
Internet-markkinoinnin välineet
Testaa kuinka suuret mahdollisuudet sinulla on onnistua internetissä
Voiko Augmented reality sovelluksia hyödyntää matkailualalla?
Augmented realitylla tarkoitetaan laajennettua todellisuutta, jossa oikea todellisuus ja virtuaalinen todellisuus yhdistyvät. Elokuvista tuttu Terminaattorin katse on oiva esimerkki tästä. Terminaattori katselee ympärilleen ja näkee oikean todellisuuden, mutta koko ajan hänen silmiinsä ilmestyy tietoa asioista, joita hän näkee: Kuka vastaan tuleva henkilö on? Mihin seuraavaksi pitää mennä? Kuinka kaukana jokin kohde on? Nyt sinun ei enää tarvitse olla elokuvien Terminaattori käyttääksesi vastaavia palveluja. Vaikka hauskaahan sekin olisi!
Augmented reality sovelluksia on ollut olemassa jo vuosia. Muun muassa lasten kirjoja on elävöitetty tällä teknologialla. Kirjat heräävät ikään kuin henkiin. Tällä hetkellä "kuuminta hottia" ovat kuitenkin matkapuhelimiin tehdyt sovellukset, joita voimme käyttää myös matkailualalla. Matkapuhelimissa Augmented reality hyödyntää sekä gps-teknologiaa että puhelimen kameraa tunnistaakseen ympäröiviä asioita. Esimerkiksi Googlen uusin aluevaltaus on Google Goggles, joka mullistaa tiedon hakemisen. Matkapuhelimen kameralla otetaan kuva kohteesta, josta halutaan lisää tietoa. Tämän jälkeen Google Goggles sovellus tunnistaa, mitä kuvassa näkyy ja hakee tietoja tämän perusteella. Näppärää, eikö?
Matkailun kannalta oleellista on kuitenkin nimenomaan gps-teknologian ja augmented realityn yhdistäminen. Tähän asti vieraalla maalla itsenäisesti seikkaileva matkailija on joutunut palloilemaan kartta kädessä paljastaen välittömästi olevansa turisti. Saadakseen matkastaan mahdollisimman paljon irti, on pitänyt kantaa lisäksi matkaoppaita mukana. Jos on halunnut oikein valmiin kierroksen, niin on pitänyt hypätä turistibussin kyytiin tai liittyä oppaan ja muiden turistien seuraan. Augmented reality yhdistettynä gps-teknologiaan ratkaisee kaikki nämä tarpeet. Matkapuhelin kertoo mihin mennään seuraavaksi, mitä näet juuri nyt ja mitä kaikkea tietoa paikkaan liittyy.
Tällä hetkellä uusia Augmented reality sovelluksia ilmestyy päivittäin useita. Teknologiaosaajat siirtävät nyt vauhdilla jo olemassa olevia matkapuhelinpalvelujaan Augmented reality muotoon. Esimerkki tällaisesta on Foursquare, joka on sijaintiin perustuva peli. Pelaajat liikkuvat ympäri kaupunkia ja ilmoittavat missä kulloinkin ovat. Ilmotuksista saa pisteitä ja mitä ahkerammin liikkuu, sitä korkeammalle sijoitus nousee pelissä. Jos pelaaja käy oikein usein samassa paikassa, hänestä voi tulla pelissä paikan pormestari. Näettekö sovelluksen mahdollisuudet matkailumarkkinoinnissa? Mikäs sen hienompaa kuin koukuttaa asiakas pelin avulla! Toki kohderyhmä on syytä pitää mielessä.
Oppiaksesi lisää Augmented reality sovelluksista kannattaa käydä katsomassa Google Goggles video ja tutkimassa lisää Foursquaren sivuilla.
-------------------------------
Sirkku Laine on uunituore yrittäjä ja toimii matkailun internetpalvelujen konsulttina Gepsir Oy:ssä. Lisää Sirkun mielenkiinnon kohteista voit käydä lukemassa hänen blogistaan Matkailuteknologiaa.**************************************************'
Lue myös:
Palvelumuotoilu ja matkailu
Google travel
Google Wave
Vuonna 2006 julkaistu "Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007–2013" sisälsi vain muutaman lauseen sähköisestä liiketoiminnasta.Siinä päätettiin uuden maaportaalin perustamiseta ja päätettiin suomalaisille tyypilliseen insinöörimäiseen tapaan kehittää matkailua palvelevaa tieto- ja viestintäteknologia-infrastruktuuria, vaikka ongelmana matkailussa on ennen kaikkea teknologian soveltaminen liiketoiminnan tarpeisiin.
Kaikki voimme tänä päivänä varmasti myöntää, että nämä kaksi toimenpidettä eivät taida aivan riittää, jotta voisimme saavuttaa todellista kilpailuetua muihin maihin verrattuna sähköisen liiketoiminnan avulla. Samalla voimme myös todeta, että sähköisen liiketoiminnan kehittäminen on Suomen matkailun kannalta elintärkeää.
Matkailun ja elämystuotannon klusteri onkin tehnyt hienoa työtä, jotta parhaillaan valmisteltavassa keväällä 2010 julkaistavassa kansallisen matkailustrategian päivityksessä tulee matkailun sähköisestä liiketoiminnasta olemaan enemmän materiaalia.
Savonlinnan Innovaatiokeskuksen Pellervo Kokkonen on vetänyt kuluneen vuoden aikana neljä eTourism Roundtable tapaamista, missä on ollut koolla laaja joukko alan osaajia ja päättäjiä. Työryhmissä on hahmoteltu Suomen matkailun sähköisen liiketoiminnan visiota sekä siihen pääsemiseksi tarvittavia toimenpiteitä.
Työryhmän toimintaan ja tuloksiin voit tutustua eTourism Roundtable keskustelufoorumilla.
Sinun tehtävänäsi on nyt käydä lukemassa ja kommentoimassa työryhmien toimenpide-ehdotukset.
Tee tämä mahdollisimman pian, mielellään vaikka tänään, sillä ethän halua jättää tilaisuuttasi vaikuttaa Suomen matkailupolitiikkaan ja matkailustrategiaan käyttämättä
************************************************
Lue myös nämä:
Matkailun sähköisen liiketoiminnan koulutus alkaa Haaga-Heliassa
Matkailun internet-markkinointi on surkeaa
Matkailuala kuvittelee, että teknologia markkinoi heidän puolestaan
Olen viime aikoina selkeästi pehmennyt. Lähes kaikki viimeaikaiset postaukseni ovat olleet kilttejä kuin mitkä, varsinkin jos niitä vertaa alkuaikojen vuodatuksiini. On aika siis pitkästä aikaa purkaa hieman ahdistuneisuuttani ja kertoa mikä minua on alkanut nyppimään.
Olen kuluneen syksyn aikana joutunut kuuntelemaan erilaisissa matkailuseminaareissa aivan liian monta esitystä, joissa esitellään erilaisia matkailuhankkeita kuivimmalla mahdollisella tavalla.
Esityksen kulku on seuraava:
1. kalvo
Hankkeen rahoittajat (ja tietysti logot!)
2. kalvo
Hankkeen toiminta-aika
3. kalvo
Hanketta koordinoiva organisaatio mahdollisimman kaikenkattavasti eli samalla monimutkaisesti esitettynä.
4. kalvo
Hankkeeseen osallistuvat muut organisaatiot ja yritykset mahdollisimman kaikenkattavasti eli samalla monimutkaisesti esitettynä.
5. kalvo
Hankkeen budjetti
6. kalvo
Hankkeen historia
7.- 16. kalvot
Samanlaista sontaa
Vasta viimeisissä kalvoissa, jos silloinkaan, esitellään mitä hankkeessa tehdään ja mitä siitä on hyötyä.
Eräässä seminaarissa menin jopa niin pitkälle, että erehdyin tokaisemaan epätoivoissani esityksen lopussa hankkeen projektipäällikölle, että "oikein hieno hanke tuntuu olevan pystyssä, mutta mitä tästä kaikesta on matkailutoimialalle tai siihen osallistuville yrityksille hyötyä." Ei osannut vastata.
Niinpä, ja sitten vielä ihmetellään miksi erilaisia matkailuhankkeita pidetään turhanaikaisina.
En ole siis sitä mieltä, että hankkeista ei olisi hyötyä, sillä rahoittavathan ne suuren osan omasta toiminnastanikin. Haluan vain muistuttaa, että seminaareissa ja konferensseissa ketään ei kiinnosta organisaatiokaaviot, rahoituskuviot eivätkä budjetit. Meitä kiinnostavat mitä niillä saadaan aikaan!
Ensi kerran kun, arvon hanketyöläinen, esittelet hankettasi kerro ensimmäisenä kuulijoillesi:
1) mitä hankkeellasi saavutetaan
2) mitä toimenpiteitä siinä tehdään
3) ketkä näistä toimenpiteistä hyötyvät
Laita matkailuhankkeen pakolliset strategiset mitat vaikka toiseksi viimeiseen kalvoon.
Auttaisi myös kovasti jos myös itse osoittaisit esityksessäsi, että olet siitä oikeasti innostunut. Joohan?
****************************************
Lue myös seuraavat klassikot:
Suomen matkailun internet-markkinointi on surkeaa
Kotimaan matkailu elää EU:n rahoilla
Oppilaitosyhteistyötä kuvaa lokkiminen
Olen kuluneen syksyn aikana joutunut kuuntelemaan erilaisissa matkailuseminaareissa aivan liian monta esitystä, joissa esitellään erilaisia matkailuhankkeita kuivimmalla mahdollisella tavalla.
Esityksen kulku on seuraava:
1. kalvo
Hankkeen rahoittajat (ja tietysti logot!)
2. kalvo
Hankkeen toiminta-aika
3. kalvo
Hanketta koordinoiva organisaatio mahdollisimman kaikenkattavasti eli samalla monimutkaisesti esitettynä.
4. kalvo
Hankkeeseen osallistuvat muut organisaatiot ja yritykset mahdollisimman kaikenkattavasti eli samalla monimutkaisesti esitettynä.
5. kalvo
Hankkeen budjetti
6. kalvo
Hankkeen historia
7.- 16. kalvot
Samanlaista sontaa
Vasta viimeisissä kalvoissa, jos silloinkaan, esitellään mitä hankkeessa tehdään ja mitä siitä on hyötyä.
Eräässä seminaarissa menin jopa niin pitkälle, että erehdyin tokaisemaan epätoivoissani esityksen lopussa hankkeen projektipäällikölle, että "oikein hieno hanke tuntuu olevan pystyssä, mutta mitä tästä kaikesta on matkailutoimialalle tai siihen osallistuville yrityksille hyötyä." Ei osannut vastata.
Niinpä, ja sitten vielä ihmetellään miksi erilaisia matkailuhankkeita pidetään turhanaikaisina.
En ole siis sitä mieltä, että hankkeista ei olisi hyötyä, sillä rahoittavathan ne suuren osan omasta toiminnastanikin. Haluan vain muistuttaa, että seminaareissa ja konferensseissa ketään ei kiinnosta organisaatiokaaviot, rahoituskuviot eivätkä budjetit. Meitä kiinnostavat mitä niillä saadaan aikaan!
Ensi kerran kun, arvon hanketyöläinen, esittelet hankettasi kerro ensimmäisenä kuulijoillesi:
1) mitä hankkeellasi saavutetaan
2) mitä toimenpiteitä siinä tehdään
3) ketkä näistä toimenpiteistä hyötyvät
Laita matkailuhankkeen pakolliset strategiset mitat vaikka toiseksi viimeiseen kalvoon.
Auttaisi myös kovasti jos myös itse osoittaisit esityksessäsi, että olet siitä oikeasti innostunut. Joohan?
****************************************
Lue myös seuraavat klassikot:
Suomen matkailun internet-markkinointi on surkeaa
Kotimaan matkailu elää EU:n rahoilla
Oppilaitosyhteistyötä kuvaa lokkiminen
Kattavan ja selkeän kohdeinformaation saatavuus matkaa suunniteltaessa vaikuttaa olennaisesti matkailijan ostopäätökseen. Kohteeseen liittyvien merkitysten, toimintaan liittyvien ohjeiden, opasteiden tai varoitusten saattaminen asiakkaiden tietoon on keskeinen tekijä matkailijan matkakokemuksen syventämisen, toiminnan sujuvuuden ja ennen kaikkea turvallisuuden kannalta.
Monesti matkailukohteiden ja palveluiden osalta tiedon sisältö on pintapuolista. Kerrotaan, kehotetaan tai kielletään, muttei tarkenneta miksi. Hyvin suunniteltu informaatio sisältää nerokkaasti hyödynnettyjä elävöittämisen elementtejä, jotka avaavat asiakkaalle syvemmän kokemuksen ja mieleenpainuvamman viestin kohteeseen tai vaikkapa tärkeään turvallisuusseikkaan liittyen.
”Junan katolla matkustaminen kielletty”
Helposti verkosta saatava ja todenmukainen kohdeinformaatio on joillekin asiakasryhmille jopa matkustamisen edellytys. Ajatellaanpa vaikka liikuntaesteistä asiakasta, jonka kohteessa selviytymiselle ensisijaisen tärkeitä ovat tiettyyn muotoon suunnitellut ja toteutetut esteettömät rakenteet. Hänen kaltaiselleen asiakkaalle ei kerro mitään maininta: ”Kohde soveltuu myös liikuntaesteisille” . Valitettavasti hyvin monien matkailukohteiden osalta tällä lauseella on kuitenkin kuitattu koko yritystä koskeva esteettömyysinformaatio. Erityistarpeita omaava asiakas ei uskalla tämän perusteella tehdä ostopäätöstä. Hyvä niin, sillä monesti tämän lauseen takaa avautuvat ”esteettömät palvelut” ovat huonon suunnittelun takia asiakkaalle hengenvaarallisia.
Toisaalta monet matkailuyrittäjät eivät haluakaan tuoda esiin mahdollisia esteettömiä rakenteita kohteessaan. Saattaa vaikka käydä niin, että joku ”esteellinen” vielä eksyykin kohteeseen. Tämähän olisi imagollinen katastrofi, koska kertalaakista hänen lintukotonsa muuttuisi invalidien lomakohteeksi. Toiset maaseudun ”matkailuyrittäjistä” eivät sen sijaan halua asiakkaita lainkaan, ainakin internetsivujen informatiivisuudesta päätellen.
Informaation saumattoman saatavuuden varmistaminen myös kohteessa on tärkeää. Monenko maatilalomakohteen pihapiiriin pärähdettyäsi olet ehtinyt miettiä, että mihin näistä kymmenestä rakennuksesta täällä tulisi ilmoittautua, kun ketään ei näy missään, eikä opasteiden asettaminen ole käynyt edes mielessä? Asiakkaan epävarmuuden tunne ei ainakaan paranna hänen kokemustaan kohteesta.
Palvelun tuotteistaminen vakioi siitä kerrottavan viestin
Niin kauan, kun matkailuliiketoiminta on epämääräisen palveluhässäkän ja auringonlaskujen myymistä kenelle tahansa määrittelemättömälle asiakkaalle, on viestintä ja informaation välitys vähintäänkin yhtä sekavaa. Kuinka potentiaalinen asiakas voisi saada tolkkua myytävästä palvelusta tai kohteesta, jos yrittäjä ei itsekään oikein tiedä mitä siitä haluaisi kertoa? Tuotteistamalla palvelu, ja siitä kerrottava viesti niin, että se esittäytyy valitulle kohderyhmälle aina tasalaatuisena, voidaan paremmin varmistua siitä, että jokainen asiakas saa tietoonsa olennaiset seikat ostopäätöksensä tueksi.
Kuinka moni matkailuyrittäjä Suomessa on esimerkiksi miettinyt, että kuinka tuottaisin näppärän esteettömän ohjelmapalvelun (vaikkapa näkövammaisille asiakkaille) ja tuotteistaisin sen niin, että kohderyhmä tuotteen löytää ja uskaltaa sen ostaa? Nerokas yrittäjä ei käsittele asiakkaan rajoitetta rasitteena vaan kääntää sen ratkaisuksi elämyspalveluiden kokonaisvaltaisen tuotteistamisen ja aivan tavallisten asiakkaiden palvelemisen kannalta. Innovatiivisuus on sallittua tässäkin.
-----------------------------
K
irjoittajasta:
Isto Vanhamäki on Pro Agria Hämeen yrityssuunnittelija, joka on hurahtanut maaseudun yritysverkostoihin ja palveluiden kokonaisvaltaiseen tuotteistamiseen.
Kirjoitus oli kolmas osa postaukseeni "Vieraileva kirjoitus blogissa"
********************************************
Lue myös:
Miksi Amadeus varausjärjestelmä huutaa?
Matkailun palvelumuotoilu
Kuka jaksaa kiinnostua elämystaloudesta?
Kuulin tällä viikolla eräältä yrittäjältä, että joku puhelinmyyjä oli tarjonnut hänelle jotain epämääräistä internet-palvelua.
Palvelu liittyi kuulemma jotenkin "internet-guru Ilkka Kauppiseen".
Vaikka olenkin tästä lähestymistavasta erittäin imarreltu, haluaisin muistuttaa kaikkia siitä, että on laitonta käyttää nimeäni myyntitoiminnassa, jossa en ole mitenkään osallisena.
Pyytäisinkin seuraavia asioita:
1) Ko. yritteliäs myyntitykki, ottaisitko minuun yhteyttä, sillä et vastaa salaiseen numeroosi, kun yritän sinulle soittaa.
2) Jos johonkin muuhunkin on oltu yhteydessä nimeäni käyttäen, ottaisitko minuun ystävällisesti yhteyttä.
3) Jos jollakulla muulla internet-ammattilaisella on kokemuksia tämän tyyppisestä maineen tahrauksesta, olethan minuun yhteydessä.
Edit. 18.6.2010
Tämän lisäksi sain äskettäin kuulla, että eräs taho oli antanut ymmärtää, että olimme kouluttaneet useaan otteeseen yhdessä. Todellisuudessa olin ollut kerran ko. tahon kanssa samassa seminaarissa puhumassa, niinpä....
Muista tarkistaa aina kunnolla toimittajasi kaikki referenssit tarkasti! Ota puhelin kauniiseen käteen ja soita yrityksen asiakkaille, (useammalle kuin kolmelle) Näin toimien olisi Suomessakin estetty jo aikoja sitten tiettyjen jokaisessa projektissaan epäonnistuvien toimijoiden toiminta.
Yhteystietoni:
etunimi.sukunimi miukumauku matkailumarkkinointi.com
050 562 0638
Lähes kaikille matkailualan toimijoille on yritetty kaupata puhelimitse mitä ihmeellisimpiä internet-markkinointipalveluita, kuten erilaisia hakemistopalveluita tai Google Adwords-kampanjoita.
Yleinen ohjeeni on: älkää ostako mitään keneltäkään, joka soittaa teille. Ostakaa vain niiltä, joille itse soitatte. Tämä on tärkeä neuvo varsinkin silloin, kun ette oikein edes ymmärrä mitä olette ostamassa.
**************************************************************
Lue myös:
Olen yksityisyrittäjä
Kuka on internet-markkinoinnin asiantuntija
Ohjeita tämän blogin lukijoille
