Sähköiset kommentoinnit ja kyselyt seminaarissa 

Viime viikolla järjestettiin eTourism-seminaari. Seminaarissa oli käytössä seinällä esittäjän kalvojen vieressä näkyvä Twitter-syöte, kuten nykyään on useissa seminaareissa tapana.

Tämän lisäksi tälle seinälle pystyi syöttämään kommentteja tai kysymyksiä myös tekstiviestinä tai käyttämällä ns. shoutboxia eli kirjoittamalla kommenttinsa verkkosivuilla olevaan lomakkeeseen.

Nämä toiminnot ja niiden esittämisen mahdollistavan teknologian oli tehnyt Joensuulainen Travelneer Ky. Voit tutustua palveluun osoitteessa www.ewall.fi

Olin itse seminaarin aikana monitoroimassa eWallia sekä näyttämässä yleisölle verkkosivuja, jotka liittyivät puhujien esitykseen tavalla tai toisella. Lisäksi esitin taululla välillä erilaista tutkimustietoa, jotka joko tukivat tai eivät tukeneet puhujien lausuntoja.

Vaikka keskustelu oli koko päivän aikana seinällä erittäin aktiivista, en voinut olla päivän jälkeen ajattelematta asiaa mihin toivoisin myös teiltä, armaat lukijani, kommentteja.

Lisäarvoa?

Tuovatko erilaiset sähköiset kommentointi- ja kysymysmahdollisuudet seminaareihin mitään lisäarvoa?
Itse lähden tätäkin kysymystä purkamaan asiakkaan, tässä tapauksessa seminaarikävijän tavoitteista:

• Jos olen kuuntelemassa seminaarissa jotain tiettyä esiintyjää, ovat ylimääräiset virikkeet usein melko turhia ja ne saattavat jopa häiritä minua. Mutta toisaalta, jos olen jostain asiasta erittäin kiinnostunut ja esiintyjä tuo asiansa hyvin esille, pystyn kyllä esitystä hyvin seuraamaan.
• Jos taas olen paikalla verkostoituakseni ovat sosiaalisen median toiminnot erittäin hyödyllisiä, sillä sähköinen verkostoituminen on nykypäivänä lähes yhtä tärkeää kuin oikeassa elämässä tapahtuva.
• Jos taas en oikein itsekään tiedä, miksi olen seminaarin tullut eikä minua oikein edes sen esiintyjät kiinnosta, saatan saada lisävirikettä päivääni seuraamalla ja osallistumalla seminaarin ympärillä velloviin sähköisiin keskusteluihin.

Eli olen siis tullut siihen lopputulokseen, että olkoon tavoitteeni seminaarissa mikä hyvänsä, ovat erilaiset seminaareja elävöittävät lisäelementit paikallaan. Mutta vain silloin, jos ne toimivat. Ja tällä kertaa ne toimivat, olinhan itse puikoissa.

Olisi hienoa kuulla muilta paikalla olijoilta tai muilta joskus seminaareissa istuneilta kommentteja mietteisiini.

********************************************

Tutustu myös:

• eTourism seminaarin yhteisö
• eTourism 2010 seminaarissa esitetyt linkit
• Twitterin ABC
• Sähköiset matkailuseminaarit Suomessa
• Seminaarit sosiaalisessa mediassa

Koska moni epäili jo minun pehmentyneen ja muuttuneen "Corporate Kauppiseksi" uuden yrityksemme Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy:n perustamisen yhteydessä niin tässä taas vähän ärinää kaikille sitä kaivanneille.

Minulta kysytään usein suositteluja hyvistä internet-markkinointipalveluiden tai teknologiajärjestelmien toimittajista. Koska toimintani perustuu riippumattomuuteen en yleensä, ellei kyseessä ole erillinen toimeksiantona tehty toimittajakartoitus, lähde suosituksia antamaan vaan annan kysyjälle muutaman vinkin.

Tässä viisi vinkkiäni palveluntarjoajan valintaan kaiken kansan tietoisuuteen.

1) Tarkasta referenssit

Miten on mahdollista, että vielä tänäkin päivänä asiakkaat ostavat kalliita palveluita tai teknologiajärjestelmiä toimittajilta tarkistamatta heidän referenssejään? Soittamalla vähintään 10 satunnaiselle palveluntarjoajan entiselle asiakkaalle, saa yleensä hyvän kuvan yrityksen toiminnasta. Kannattaa myös muistaa, että valitettavan usein referenssien listalle lipsahtaa yrityksiä joiden edustajien kanssa on käyty vain ja ainoastaan kahvittelemassa.

2) Googlaa palveluita tarjoava yritys ja siellä toimivat henkilöt

Kannattaa tarkistaa löytyykö ko. yrityksestä tai siellä toimivista henkilöistä jotain yllättävää. Varsin hyvä työkalu, minkä käyttö kannattaa myös rekrytoinnin yhteydessä, on ihmisten etsimiseen erikoistunut Pipl-hakukone.

Hakukoneet soveltuvat hyvin myös palveluntarjoajan oman ammattitaidon arviointiin esimerkiksi silloin, jos olet ostamassa hakukoneoptimointipalveluita. Yritys, joka ei löydy Googlen ei normaaleista tuloksista kärkipäästä (ei siis sponsoroidut linkit) termillä "hakukoneoptimointi" ei luultavasti hommaa hallitse.

3) Tarkasta yrityksen taloudellinen tilanne

On melko nihkeää, jos palvelun tai varsinkin teknologian toimittaja on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja saattaa täten joutua lopettamaan toimintansa lähiaikoina. Yleensä tällöin myös yrityksen henkilöstön vaihtuvuus on suuri ja jäljellä jäävä henkilöstö ylityöllistetty, joten aikaa heille ei kuolinkamppailussaan ainakaan sinun projektillesi jää. Yrityksen taloudellisen tilanteen pystyt selvittämään helposti vaikkapa www.asiakastieto.fi sivuilta.

4) Tarkasta yrityksen kotisivut

Jos olet ostamassa kotisivuja yrityksellesi kannattaa käydä katsastamassa yrityksen omat kotisivut. Tämä pätee myös internet-markkinoinnin palveluita kuten suunnittelua tai koulutusta ostaessasi. Tässäkään vaiheessa ei auta selittelyt suutarin lapsen kengistä.

5) Sukella sosiaaliseen mediaan

Törmäsin viimeksi tänään itseään sosiaalisen median markkinoinnin osaajana markkinoivaan yritykseen, jolla ei ole netissä juuri minkäänlaista presenssiä. On myös melkoisen arveluttavaa, jos yritys ei ole omille sosiaalisen median julkaisuilleen tai esimerkiksi esittelyvideoilleen saanut minkäänlaista kävijävirtaa. Varsin mukava työkalu tähän kartoitukseen on vaikkapa www.socialmention.com

Lopuksi

Kaikille suutari-selittelyjä tarjonneille palveluntarjoajille vinkiksi: hoitakaa hommat kuntoon pikapikaa, asiakkaat eivät ole niin tyhmiä kuin te heitä pidätte. Siinä on samalla myös se etu, että omaa markkinointianne harjoitellessanne ja muutenkin toimintaanne skarpatessa saatatte samalla myös oppia itsekin jotain. Tällöin työn tekeminenkin muuttuu huomattavan paljon mielekkäämmäksi.

**************************************


Lue myös:

Sosiaalisen median monitorointi eli seuranta

Nimeäni käytetty luvatta telemarkkinoinnissa ja yrityksen referensseissä

Onnistunut yhteistyö oppilaitoksien ja yritysten välillä

On ihmeellistä, että Suomessa ei saa oikein mistään tietoa matkailun sähköisestä liiketoiminnasta.



Suorastaan hälyttävä on tilanne missä pääasiallinen tietokanava matkailun kannalta näin merkittävästä asiasta on tämä blogi ja minun twittaukseni.

Koska kukaan virallinen taho ei ole suostunut tilannetta korjaamaan, niin päätin jatkaa tällä tiellä ja vahvistaa entisestään tiedon tarjoamista matkailun sähköisestä liiketoiminnasta.

Päätin myös aloittaa uuden artikkelisarjan missä kerrotaan mistä tietoa aiheesta löytyy Suomessa.

Jos ihmettelet mistä eTourismista löytyy ulkomailta tietoa.

Ensimmäisessä kirjoituksessani käsittelen kaikki matkailun sähköisen liiketoiminnan seminaarit Suomessa ja tämä tehtävä on helppo.

1. osa seminaarit

Vaikka monessa matkailun seminaarissa aihetta käsitellään, ei Suomessa ole kuin yksi seminaari, joka rohkeasti kohdistaa voimavaransa vain matkailun sähköiseen liiketoimintaan.

Tätä seminaaria ei kenenkään teistä kannata jättää väliin!

Vantaalla 23.9.2010 järjestetään eTourism, jonka teemana on elämys, sähkö ja raha - matkailun uusi nousu.

Seminaari julkaisee myös muita tietokanavia, kuten Matka alkaa verkosta sivua, omaa Twitter-tiliään sekä Matka alkaa yhteisöään, joiden olisi tosin toivonut olevan aktiivisempia myös seminaarien välillä.

Kannattaa kuitenkin tulla ehdottomasti paikalle ja varata seminaaripaikkasi heti, ainakin itse olen siellä.

Seuraavissa sarjan artikkeleissa puhutaan matkailun sähköisen liiketoiminnan tietokanavista internetissä. Kannattaa täten tilata blogin RSS-syöte, jos et tiedä miten RSS-syöte tilataan, niin voit tilata kirjoitukset myös sähköpostiisi.

*************************************

Lue myös:

Augmented reality matkailussa

Matkailuseminaari PhocusWright

Muistathan tämän kun esittelet matkailuhankettasi

Moni väittää haluavansa lisätä internetmarkkinointia sekä varsinkin sosiaalisen median hyödyntämistä omassa organisaatiossaan.


Mutta kun esimiehet/naiset eivät anna, koska he ovat niin vanhoillisia jääräpäitä.

Silloin kannattaa katsoa peiliin.

Voisiko olla niin, että et osaa esittää ideoitasi niin, että esimiehesi ymmärtää ja myös innostuu niistä?

Voisiko olla niin, että tämä johtuu siitä, että et oikein itsekään internetin uusia mahdollisuuksia ymmärrä ja haluat käyttää niitä vain siksi, että kun muutkin niitä käyttävät?

Voisiko myös olla niin, että et ole tottunut esittämään ideoitasi konkreettisina suunnitelmina, josta pomosi näkevät ideoihisi kuluvat resurssit sekä niistä mahdollisesti saatavat tuotot?

Jos tunnet itsesi vielä epävarmaksi sähköisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja suunnitteluun kannattaa aihetta opiskella lisää.

Tällä kertaa on tarjolla Rovaniemen ammattikorkeakoululla alkava koulutussarja, joka on tarkoitettu eri toimialojen ammattilaisille.

Sen ensimmäinen osa Sähköisen liiketoiminnan ja markkinoinnin perusteet pidetään Rovaniemellä 25. ja 26.5.2010. Ilmoittaudu 1.5 mennessä.

Syksyllä 2010 RAMK:ssa on luvassa lisää syventäviä koulutuksia, jotka sopivat myös niille, jotka ovat jo aiemmin internet-markkinoinnin koulutuksiini osallistuneet.

PS. Koulutukset sopivat myös hyvin myös pomollesi. Heidän se vasta olisikin tärkeää sähköistä liiketoimintaa tajuta.

************************************

Lue myös

Näin opiskelet matkailumarkkinointia

Miksi matkailun internetmarkkinointi laahaa?

Suurimmalla osalla Suomen matkailualan yrityksistä verkkosivujen konversiot ovat naurettavan alhaiset, yleensä niitä tosin ei ole laskettu laisinkaan.

Lähdetään liikkeelle jälleen kerran siis perusasioista eli mitä tarkoittaa konversio?

Konversiolla tai tarkemmin ilmaistuna konversioarvolla mitataan www-sivujen tehokkuutta.

Sivujen konversioarvo kuvaa sitä määrää kävijöistä, jotka päätyvät ko. sivulla sinun sille asettamaan tavoitteeseen. Tämä tavoite voi olla ostotapahtuma, varaus, sähköpostikirjeen tilaaminen tai vaikkapa vaan yhteystietosivulle siirtyminen.

Konversio lasketaan seuraavasti:

Tavoitteen määrä/kävijät X 100 = konversioarvo.

Eli jos sivulla on ollut sata kävijää, joista 3 on päätynyt tavoitteeseen sen konversioarvo on 3.

Yleisesti ottaen voisin todeta, että konversion kasvattaminen olisi monelle matkailualan yrityksellä paljon tärkeämpää kuin kävijämäärän lisääminen. Näin päästäisin nimittäin usein pienemmällä työllä parempiin tuloksiin.

Kymmenen ohjetta konversion kasvattamiseen

1) Tavoitteiden määrittely

Jokaisella sivustolla ja sen jokaisela sivulla pitää olla konkreettinen tavoite. Jos et sinä itse tiedä mikä on sivujesi tavoite, miten luulet, että asiakkaasi koskaan siihen päätyvät?

2) Oikeiden kävijöiden löytäminen

Ei ole loppujen lopuksi mitään väliä käykö sivuillasi 10 000 vai 100 000 kävijää, jos kukaan heistä ei kuulu kohderyhmääsi.

3) Luotettavuuden kasvattaminen

Tutkimusten mukaan sivujen luotettavuus on tärkein konversioon vaikuttava tekijä. Sivujasi lukeva britti suhtautuu siihen aivan samalla tavalla, kuin sinä suhtaudut unkarilaisten matkailuyritysten kotisivuihin.

4) Käytettävyyden parantaminen

Suurin osa Suomen matkailun verkkopalveluista, etenkin kaikki joissa on jonkinlainen online-varauspalvelu ovat surkeita käytettävyydeltään.

5) Sivujen toimiminen (myös eri selaimilla)

Eräänkin keskisuuren suomalaisen teknologiatoimittajan tekeleet eivät toimi kunnolla muilla kuin yhden yrityksen selaimella. Tämä on melko synkkää ottaen huomioon, että tämän yrityksen selaimella on maailmanlaajuisesti enää vain noin 35% markkinaosuus.

6) Tee asia helpoksi käyttäjälle

Älä piilota ostamisen kannalta tärkeitä tietoja, kuten yhteystietojasi tai allergiahuoneiden saatavutta liian hankalasti. Tehokkain paikka myydä jotain sivullasi on vasemmassa yläkulmassa. Älä myöskään oleta hänen tekevän kaikkea työtä puolestasi.

7) Myyntihenkisyyden lisääminen

Kehu, käske, vauhdita. Tee toimintonapit ja -linkit isolla ja kirkkaalla värillä. Amerikkalaiset osaavat tämän.

8) Analysointi

Analysoi sivujesi menestystä kävijäseurantaohjelman avulla. Sanoo kuka mitä tahansa, minusta vieläkin paras kävijäseurantaohjelma on ilmainen Google Analytics.

9) Testaaminen

On todella surullista, että A/B -testaus on täysin tuntematon termi Suomen matkailussa.

10) Landing page

On todella surullista, että landing page on täysin tuntematon termi Suomen matkailussa.

Kasvata siinä sitten konversiota...

ed. 25.1.2010 korjasin muutaman epätarkan ilmaisun.

*****************************************

Lue myös:

Kuinka hankit ihan hirveästi faneja Facebook-sivuille

Internet-markkinoinnin välineet

Testaa kuinka suuret mahdollisuudet sinulla on onnistua internetissä

Voiko Augmented reality sovelluksia hyödyntää matkailualalla?

© jdickert

Augmented realitylla tarkoitetaan laajennettua todellisuutta, jossa oikea todellisuus ja virtuaalinen todellisuus yhdistyvät. Elokuvista tuttu Terminaattorin katse on oiva esimerkki tästä. Terminaattori katselee ympärilleen ja näkee oikean todellisuuden, mutta koko ajan hänen silmiinsä ilmestyy tietoa asioista, joita hän näkee: Kuka vastaan tuleva henkilö on? Mihin seuraavaksi pitää mennä? Kuinka kaukana jokin kohde on? Nyt sinun ei enää tarvitse olla elokuvien Terminaattori käyttääksesi vastaavia palveluja. Vaikka hauskaahan sekin olisi!

Augmented reality sovelluksia on ollut olemassa jo vuosia. Muun muassa lasten kirjoja on elävöitetty tällä teknologialla. Kirjat heräävät ikään kuin henkiin. Tällä hetkellä "kuuminta hottia" ovat kuitenkin matkapuhelimiin tehdyt sovellukset, joita voimme käyttää myös matkailualalla. Matkapuhelimissa Augmented reality hyödyntää sekä gps-teknologiaa että puhelimen kameraa tunnistaakseen ympäröiviä asioita. Esimerkiksi Googlen uusin aluevaltaus on Google Goggles, joka mullistaa tiedon hakemisen. Matkapuhelimen kameralla otetaan kuva kohteesta, josta halutaan lisää tietoa. Tämän jälkeen Google Goggles sovellus tunnistaa, mitä kuvassa näkyy ja hakee tietoja tämän perusteella. Näppärää, eikö?

Matkailun kannalta oleellista on kuitenkin nimenomaan gps-teknologian ja augmented realityn yhdistäminen. Tähän asti vieraalla maalla itsenäisesti seikkaileva matkailija on joutunut palloilemaan kartta kädessä paljastaen välittömästi olevansa turisti. Saadakseen matkastaan mahdollisimman paljon irti, on pitänyt kantaa lisäksi matkaoppaita mukana. Jos on halunnut oikein valmiin kierroksen, niin on pitänyt hypätä turistibussin kyytiin tai liittyä oppaan ja muiden turistien seuraan. Augmented reality yhdistettynä gps-teknologiaan ratkaisee kaikki nämä tarpeet. Matkapuhelin kertoo mihin mennään seuraavaksi, mitä näet juuri nyt ja mitä kaikkea tietoa paikkaan liittyy.

Tällä hetkellä uusia Augmented reality sovelluksia ilmestyy päivittäin useita. Teknologiaosaajat siirtävät nyt vauhdilla jo olemassa olevia matkapuhelinpalvelujaan Augmented reality muotoon. Esimerkki tällaisesta on Foursquare, joka on sijaintiin perustuva peli. Pelaajat liikkuvat ympäri kaupunkia ja ilmoittavat missä kulloinkin ovat. Ilmotuksista saa pisteitä ja mitä ahkerammin liikkuu, sitä korkeammalle sijoitus nousee pelissä. Jos pelaaja käy oikein usein samassa paikassa, hänestä voi tulla pelissä paikan pormestari. Näettekö sovelluksen mahdollisuudet matkailumarkkinoinnissa? Mikäs sen hienompaa kuin koukuttaa asiakas pelin avulla! Toki kohderyhmä on syytä pitää mielessä.

Oppiaksesi lisää Augmented reality sovelluksista kannattaa käydä katsomassa Google Goggles video ja tutkimassa lisää Foursquaren sivuilla.

-------------------------------

Sirkku Laine on uunituore yrittäjä ja toimii matkailun internetpalvelujen konsulttina Gepsir Oy:ssä. Lisää Sirkun mielenkiinnon kohteista voit käydä lukemassa hänen blogistaan Matkailuteknologiaa.












**************************************************'

Lue myös:

Palvelumuotoilu ja matkailu

Google travel

Google Wave

Bloglovin